Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Elektroniikan komponenttien ja teollisuuden automaatiotuotteiden jakelija Mouser Electronics juhlii 60-vuotista taivaltaan. Mouser aloitti muutaman työntekijän työskennellä autotallissa El Cajonissa, Kaliforniassa, ja on nykyään usean miljardin dollarin yritys, jolla on 4 000 työntekijää ja 28 toimipaikkaa ympäri maailmaa.
Tekoälyä kehittävät startupit keräsivät viime vuonna 25,5 miljardia dollaria riskirahaa sijoittajilta. Tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt. Stocklyticsin keräämien tietojen mukaan tekoälyn startupit ovat keränneet jo 5,7 miljardia dollaria tähän mennessä.
Infineon esitteli tänään toisen sukupolven piikarbidipiirinsä tehosovelluksiin. Yhtiön tehopuolijohteiden ryhmästä vastaavan Peter Friedrichsin mukaan häviöt pienenevät entisestään. Tuotannon osalta CoolSiC-perhe on jo yhtä luotettava kuin piipohjaiset mosfetit.
Samalla kun valokuitu yleistyy Suomessa, taloyhtiöissä rakennuksen sisäverkko kuitenkin kuihduttaa nettiyhteyden nopeuden kymmenesosaan valokuidun potentiaalista. Elisa on tuonut saataville G.fast-teknologian, jonka avulla kiinteistön kuparisen sisäverkon nopeuden voi kiihdyttää valokuidun tasolle.
AMD:llä on ollut ongelmia HDMI-ajureidensa kanssa Linuxissa. Yhtiön suunnittelijat ehdottivat HDMI Forumille, että ajurit voisi julkistaa avoimen lähdekoodin ajureina, mutta tämä ei järjestölle sovi. Siispä ongelma HDMI:n uusimpien ominaisuuksien kanssa ei ratkea.
Matter-protokollan idea on nerokas: kehitetään yksi kieli, jolla voidaan hallita kaikkia kodin älylaitteita riippumatta siitä, miten radiolinkki niihin on järjestetty. Itävalatalainen älylukkovalmistaja Nuki tuo nyt tarjolle ensimmäisen natiivisti Matteria tukevat tuotteensa.
Australialaisen RMIT-yliopiston tutkijoiden johdolla työskennellyt kansainvälinen ryhmä on kehittänyt kierrätettäviä ”vesiakkuja”, jotka eivät syty palamaan tai räjähdä. Tutkijat uskovat, että tekniikka voi lyhyellä aikavälillä korvata lyijyhappoakut ja pitkällä aikavälillä, 5–10 vuoden kuluttua, mahdollisesti litiumioniakut.
TrendForcen ennustaa, että palvelimien toimitukset lisääntyvät hieman yli kaksi prosenttia tänä vuonna. Yhä suurempi osa palvelimista myydään prosessoimaan tekoälykuormia.
Eikö olisi kätevää, jos kaverinsa voisi löytää suurestakin väkijoukosta älypuhelimensa avulla. Pian se on mahdollista uuden FiRa 2.0 -tekniikan ansiosta, joka on tulossa laajasti käyttöön. Tekniikka pohjaa UWB-linkkiin, jota aiemmin kutsuttiin impulssiradioksi.
Microsoft on ilmoittanut tuovansa mahdollisuuden käyttää älypuhelimen kameraa verkkokamerana suoraan Windows 11:ssa. Päätös vie mahdollisesti ison osan markkinoista webbikameroiden valmistajilta.
Verkon testausratkaisuja kehittävä ranskalainen nPerf on mitannut ja rankannut Suomen kiinteät nettiyhteydet paremmuusjärjestykseen. Tulosten perusteella Elisa oli nopeus 120 megabitin yhteyksillään.
Kesän jälkeen markkinoille tuodaan Android-huippupuhelimia, joissa järjestelmä perustuu tulevaan Snapdragon 8 Gen 4 -alustaan. Qualcomm on nyt esitellyt alustan modeemipiirin. X80 tuo tekoälyn mukaan 5G-signaalien käsittelyyn.
Analog Devices on esitellyt 100 voltin halfbridge-tyyppisen GaN-ohjaimen, joka yksinkertaistaa GaN-FETtien käyttöönottoa. Ohjaimella saadaan parempi portin ohjaus ja korkeataajuinen kytkentä sekä nostetaan järjestelmän tehokkuutta.
Saksalainen Kontron on päivittänyt sulautettujen sovellusten emolevynsä tukemaan uusimpia Intelin 14. sukupolven Core-prosessoreita. Päivitys tarkoittaa parempaa suorituskykyä ja laajennettavuutta niin ATX-, Micro-ATX- kuin Mini-ITX-emolevyille.
Nokia on julkaissut Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinoita valvovalle viranomaiselle (SEC) vuotuisen Form 20F- asiakirjan. Dokumentti osoittaa, miten vahvasti yhtiössä edelleen panostetaan tutkimukseen. Käytännössä joka viides euro sijoitetaan uusien teknologioiden kehittämiseen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?