- Ajatus siitä, että kvanttitietokone murtaisi yhtäkkiä kaiken salauksen, on liioiteltu. Uhka on olemassa, mutta vielä pitkälti teoreettinen, sanoo IQM:n Chief Global Affairs Officer Juha Vartiainen tuoreen ETNdigi-lehden haastattelussa.
Kvanttitietokoneiden mahdollinen vaikutus tietoturvaan on noussut viime vuosina toistuvasti otsikoihin. Ajatus on yksinkertainen: riittävän suuri kvanttitietokone voisi murtaa monia nykyisiä julkisen avaimen salausmenetelmiä.
Espoolaisen kvanttitietokoneyhtiö IQM:n mukaan paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä. Perustajiin kuuluvan Juha Vartiaisen mukaan todellinen kvanttimurto edellyttäisi valtavan mittaluokan järjestelmää ja todennäköisesti valtiotason toimijaa. Silloinkin kyse olisi todennäköisesti tarkasti kohdistetuista hyökkäyksistä korkean arvon kohteisiin, ei koko internetin yhtäaikaisesta romahtamisesta.
Silti varautuminen on hänen mukaansa järkevää, erityisesti silloin kun käsitellään dataa, jonka on pysyttävä salassa vuosikymmeniä. Tämän vuoksi post-quantum-kryptografiaa kehitetään jo nyt aktiivisesti.
Kvanttikone ei ole “nopeampi tietokone”
Vartiainen korostaa, että yleinen käsitys kvanttitietokoneista on monin paikoin harhaanjohtava.
– Ajatus siitä, että kvanttitietokone olisi vain nopeampi versio tavallisesta tietokoneesta, ei pidä paikkaansa. Monessa asiassa se on itse asiassa huonompi, hän sanoo.
Kvanttikoneet ovat hänen mukaansa hyödyllisiä vain tietyntyyppisissä laskentaongelmissa, joissa laskennan monimutkaisuus muuttuu täysin toisenlaiseksi kuin klassisessa tietojenkäsittelyssä.
IQM rakentaa tuotantolinjaa
IQM yrittää tehdä alalla jotain poikkeuksellisen vaikeaa: muuttaa kvanttitietokoneet tutkimuslaitteista teollisesti valmistettaviksi tuotteiksi.
Yhtiö on kertonut myyneensä vuoden 2026 alkuun mennessä 21 kvanttitietokonetta 13 asiakkaalle ja toimittaneensa niistä 15. Samalla tuotantoa kasvatetaan Espoon Mankkaalla, jossa yli 40 miljoonan euron investoinnin tavoitteena on nostaa valmistuskapasiteetti noin 30 koneeseen vuodessa.
Kvanttitietokone ei kuitenkaan ole laite, jonka voi vain käynnistää. Suprajohtava järjestelmä rakentuu laimennusjäähdyttimen ympärille ja vaatii tarkkaa mikroaaltotekniikkaa, kalibrointia ja jatkuvaa ylläpitoa.
Miljoona kubittia?
Suomessa seuraava iso askel on VTT:lle rakennettava 150 kubitin kvanttitietokone, jonka on määrä valmistua vuoden 2026 puolivälissä. Tavoitteena on sen jälkeen rakentaa 300 kubitin järjestelmä vuonna 2027.
Pelkkä kubittimäärä ei kuitenkaan ratkaise kvanttilaskennan ongelmia. Todellinen haaste on virheiden hallinta ja järjestelmän kalibrointi.
Tulevaisuudessa virheenkorjaus voi vaatia jopa sata fyysistä kubittia yhtä luotettavaa loogista kubittia kohti. Siksi alan pitkän aikavälin visioissa puhutaan jopa miljoonan kubitin järjestelmistä.
Juha Vartiaisen haastattelun voi lukea uudesta ETNdigi-lehdessä.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.
