NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Nykyiset mikroprosessorit perustuvat kaikki ns. von Neumannin arkkitehtuuriin, jossa prosessoitava data on tallennettu muistiin, josta se pitää siirtää prosessorille ja laskennan jälkeen takaisin. IBM on testannut tekniikkaa, jossa dataa voidaan prosessoida suoraan muistissa.
Formula 1 auto kulkee suht nopeasti ja sen anturien tuottamaa dataa seurataan reaaliajassa. Mutta miten tämä data saadaan siirtymään reaaliajassa varikolle analysoitavaksi? Wifi-tekniikalla, kertoo Forbes-lehden mielenkiintoinen artikkeli.
Internet-selaimiin tuodaan jatkuvasti lisää toimintoja ja ominaisuuksia. Illinoisin yliopiston mukaan osa toiminnoista on sekä turhia, että tietoturvariskejä.
Grafeenia pidetään elektroniikan ihmeaineena. Pienen kokonsa, läpinäkyvyytensä ja muiden ominaisuuksiensa ansiosta grafeenissa nähdään paljon potentiaalia erilaisissa sovelluksissa esimerkiksi elektroniikkakomponenttien sekä läpinäkyvän tai printatun elektroniikan saralla.
Moni analyytikko on miettinyt sitä, tekikö Apple virheen esitellessään samanaikaisesti sekä kaksi uutta iPhone 8 -mallia että uuden lippulaivapuhelimen eli iPhone X:n. Yöllä julkistetut tulosluvut viittaavat siihen, että virhe saattoi tapahtua.
Jos treenaa tosissaan uintia, olisi kätevää, mikäli uintilaseihin tulisi erilaista harjoituksen kannalta keskeistä tietoa: syke, kierrosaika, uidut altaanmitat, jne. Nyt tällaiset älylasit on kehitetty.
Omron on julkistanut joukon uusia tehdasautomaatiolaitteita, joissa rakenne on kehitetty yhtenäiseksi. Tällä halutaan mahdollistaa tilan säästäminen ja ohjauskeskusten koon pienentäminen. Vaihtoehtoisesti keskuksiin voidaan lisätä enemmän ohjaustoimintoja parantavia komponentteja.
Monimutkaisia järjestelmiä pakataan yhä tiheämpään esimerkiksi datakeskusten ja mobiiliverkkojen konesaleissa. Kun DC-virratkin samalla kasvavat, syntyvä hukkalämpö nousee ongelmaksi monin tavoin. DC-DC-muuntimiin perustuvan tehonsyötön suunnittelussa komponenttien lämmönsieto sanelee paljolti koko DC-jakelun luotettavuuden.
Purduen yliopistossa kehitetty iSoft -kosketustekniikka kykenee reaaliaikaiseen tunnistukseen ja voi tuntea erilaisia ärsykkeitä, kuten jatkuvaa kosketusta ja venyttelyä kaikkiin suuntiin. - ISoftin uutuus on, että se ei tarvitse mitään johdotusta tai elektroniikkaa materiaalin sisällä, toteaa professori Karthik Ramani.
Linux-yritys Caldera haastoi IBM:n oikeuteen vuonna 2003 väittäen, että IBM oli istuttanut sen omistamaa koodia UNIX-käyttöjärjestelmään. Kiista näytti jo ratkenneen vuoden 2016 alkupuolella, mutta on nyt herännyt jälleen henkiin. Teoriassa on pieni mahdollisuus, että luvatta käytettyä koodia olisi myös linuxissa.
Bittium aikoo lanseerata Saksan Dusseldorfissa ensi viikolla järjestettävillä Medica-messuilla uuden Bittium Faros EKG-mittalaitteen. Lisäksi yritys esittelee ohjelmistoja tapahtumapohjaisen EKG- ja Holter -mittauksen analysointiin.
Ulta HD- eli 4K-televisioiden myynti kasvoi vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana peräti 92.4 prosenttia. Elektroniikan Tukkukauppiaiden mukaan myös viihde-elektroniikka, kamerat ja älypuhelimet kävivät meillä hyvin kaupaksi.
Microsoft kertoi eilen Lontoossa Future Decoded -tapahtumassaan tuovansa HoloLens-laitteet 29 uuteen maahan Euroopassa. Mukana on vihdoin myös Suomi. Myynti alkaa joulukuun alussa.
Automatisoitu tuotanto edellyttää IT-järjestelmien väliseltä datansiirrolta alle 1 millisekunnin viivettä eli latenssia. Rittalin myyntijohtaja Mikko Ahon mukaan monille toimiva ratkaisu olisi valmiiksi konfiguroitu, konttiin rakennettu konesali.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Vuosi 2026 muodostuu liikkuville kenttätiimeille käännekohdaksi. Kentällä käytettävä teknologia ei ole enää tukiroolissa, vaan keskeinen osa päätöksentekoa, tehokkuutta ja turvallisuutta. Reunatekoäly, luotettavat yhteydet ja laitetason tietoturva ovat siirtyneet nopeasti vapaaehtoisista valinnoista välttämättömyyksiksi, kirjoittaa Panasonic TOUGHBOOKin Euroopan johtaja Steven Vindevogel.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
