SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Kajaanilainen Valtavalo kertoo, että sen uusi, tänään Tampereen Energia 2016 -messuilla lanseerattava E3-ledivaloputki valmistetaan uudella kotimaista tekoa olevalla automaatiolinjastolla. - Tämän automaattisemmaksi lediputkien tuotantoa ei juuri voi enää tehdä”, hehkuttaa Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen uudesta tuotantolinjastosta kertoessaan.
Tekniikan lisensiaatti Erja Sipilä on väitöstyössään kehittänyt ja testannut uusia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä RFID-etätunnisteisiin. Ympäristön kannalta haitallinen muovi korvattiin vanerilla ja pahvilla tagin alustamateriaalina.
Qualcomm tunnetaan älypuhelimien piirien suvereenina ykkösnimenä, mutta tätä kuvaa pitää tarkistaa todennäköisesti jo tällä viikolla. Amerikkalaistietojen mukaan pian ilmoitetaan jättikaupasta, jossa Qualcomm ostaa Philipsin entisen puolijohdepuolen eli nykyisen NXP Semiconductorsin.
Kun makrosoluverkot on pitkälti rakennettu, verkon kapasiteettia kasvatetaan pienillä soluilla sekä ulkona että sisätiloissa. Tämän takia onkin Nokian kannalta lupaavaa, että tuoreen tutkimuksen mukaan 95 prosenttia operaattoreista pitää Nokia pienten tukiasemien ykkösvalmistajana.
Piille on pitkään haettu korvaajaa aurinkokennoissa. Kaikki haluavat kevyempiä, edullisempia tai taipuisia kennoja, jotka vielä muuntavat auringonvaloa sähköksi nykyistä tehokkaammin. Nyt voi olla, että tällainen tekniikka on löytynyt.
Litiumioniakku on tämän hetken suosituin kannettavien laitteiden akkukemiatekniikka. Akun suunnitteleminen omaan laitteeseen voi kuitenkin olla hankalaa, kuten Samsungin Note 7 -seikkailu osoitti. Varta Storage on esitellyt alustan, joka helpottaa näitä ongelmia.
Applen iPod esiteltiin lokakuussa 2001 ja eilen laite täytti komeat 15 vuotta. Siksi onkin hieman erikoista, ettei Apple itse noteeraa merkkipäivää millään tavalla. Ipod kuitenkin oli laite, joka mullisti musiikin kuuntelun ja musiikkiteollisuuden ja oli tärkeä askel matkalla, jolla Apple uudisti itsensä.
Sonera ja Fortum ovat tehneet aiesopimuksen Soneran uuden datakeskuksen toiminnasta syntyvän hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpönä. Datakeskuksessa syntyy lämpöä jopa 200 gigawattituntia vuodessa.
Älypuhelin tarvitsee aina verkon datansiirtoon. Mutta mitä sitten, jos käytössä ei ole tukiasemaa? Säilyykö älypuhelin datapimennossa kaikista hienoista ominaisuuksistaan huolimatta? Ei välttämättä.
Jopa 97 prosenttia kaikista javasovelluksista sisältää tietoturva-aukkoja ja muita haavoittuvuuksia. Näin toteaa tietoturvayritys Veracode, joka on analysoinut kymmeniä tuhansia sovelluksia ja satojatuhansia koodinkorjauksia.
Apple on uudessa iPhonessaan käyttänyt sekä Qualcommin että Intelin valmistamia modeemipiirejä. Cellular Insights on tehnyt mielenkiintoisen analyysin näiden modeemien radiosuorituskyvystä, eikä se ole Intelin kannalta kivaa luettavaa.
Älypuhelinvalmistajat ovat vuosia vieneet markkinoita kameravalmistajilta, joten Kodak päätti iskeä takaisin. Se on esitellyt Ektra-älypuhelimen, joka on suunniteltu kuvaajille. Laitteessa on sekä 21 megapikselin taka- ja 13 megapikselin etukamera.
Edelleen pääjohtajaa hakeva Ericsson kirjasi vuoden kolmannella neljänneksellä ensimmäisen tappiollisen neljänneksensä neljään vuoteen. Samalla se menetti verkkolaitteiden ykköspaikkansa kiinalaiselle Huaweille.
Force-sensing eli painalluksen aistiminen. Se lisää käyttöliittymän uusia ulottuvuuksia uusimmissa älypuhelimissa. Englantilainen Peratech on kehittänyt tekniikan, jolla painalluksen aistimienn voidaan tuoda hyvin erilaisilla pinnoille näytön lasipinnasta puhelimen kotinäppäimeen ja kuoreen sekä erilaisille muovipinnoille.
Älykelloa ohjataan tällä hetkellä pääosin kosketuksella, mutta aina se ei ole paras tapa laitteen ohjaamiseen. Dartmouthin yliopistossa on kehitetty tekniikka, jonka avulla älykelloa voidaan ohjata ranteen liikkeillä.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
