Grafiikkaprosessori suoriutuu yleiskäyttöistä CPU-piiriä paremmin monesta muustakin tehtävästä kuin grafiikan piirtämisestä ruudulle. Tällä hetkellä GPU:n suorituskykyä kuitenkin rajoittaa se, että kaikki data pitää noutaa SSD-levyltä CPU-prosessorin kautta. Nvidian ja IBM:n yhdessä kehittämä uusi arkkitehtuuri lupaa mullistaa koko kuvion.
Kyse on BaM-tekniikasta (Big Accelerator Memory). Yleisellä tasolla kyse on siitä, että CPU:n tilalle tulee GPU:n ohjelmistossa pyörivä eräänlainen virtuaalinen välimuisti, jonka avulla datan virtuaalista osoitetta SSD-levyllä ei tarvitse kääntää CPU:lla.
Sinällään yksinkertaisen edut ovat ilmeiset. Kun CPU:n kautta tulkittavat ja käännettävät muistiosoitteet voidaan hakea fyysisen PCIe-väylän kaistanleveyden rajoittamina, BaM-ratkaisussa nopeutta rajoittaa vain GPU:n väylä. Esimerkiksi PCIe4-väylän kaistanleveys on vain kaksi prosenttia Nvidian vuoden 2020 A100-grafiikkaprosessorin väylän nopeudesta. Suorituskyky on näin käytännössä kaksi kertaluokkaa parempi kuin perinteisessä CPU-pohjaisessa arkkitehtuurissa.
Microsoftilla on itse asiassa tähän oma ratkaisunsa, jota se kutsuu DirectStorageksi. Kyse on valmistajakohtaisesta sovelluksen ohjelmointirajapinnasta. BaM tekee periaatteessa saman ilman Microsoftin omaa rajapintaa.
BaM-muistissa päästään eroon keskus- ja grafiikkaprosessorin välisestä synkronoinnista. Nvidian mukaan käytettäessä Intelin Optane-sarjan SSD:tä BaM-pohjainen ratkaisu lisää esimerkiksi analytiikkalaskennan tehoa 4,9-kertaisesti.
BaM-tekniikkaa selitetään Cornellin yliopiston arkistosta löytyvässä dokumentissa.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.