Turkulaisen ARSOn suunnittelema säteilymittari matkaa NASAn Artemis-ohjelmassa Kuu-matkalle jo ensi viikolla. Orion-avaruusalus laukaistaan miehittämättömänä avaruuteen 29. elokuuta 2022 mukanaan viisi ASRO:n suunnittelemaa ja valmistamaa säteilymittauslaitetta.
Artemis-ohjelman tavoitteena on viedä ihminen takaisin Kuun pinnalle. Ainoana suomalaisena laitetoimittajana Artemis 1 -lennolla mukana olevan ASRO:n instrumentit asennetaan Orion-avaruusaluksen sisälle, ja niillä mitataan ihmisille vaaraksi olevan säteilyn tasoa avaruudessa. Miehittämättömällä lennolla Nasa selvittää, millaisille olosuhteille astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla.
- Maata kiertävä avaruusasema on hyvin erilainen ympäristö kuin Kuuhun perustettu tukikohta, sillä Maan magneettikenttä suojaa avaruuslentäjiä suurimmalta osalta haitallista säteilyä. Kuu on ympäristönä paljon haastavampi, ja laitteiden tarkkojen mittaustulosten perusteella Nasa saa uutta tietoa siitä, mikä astronautteja odottaa. Kuuhun perustettavat tukikohdat luovat myös pohjaa tuleville Marsin lennoille, selventää ASRO:n toimitusjohtaja Jussi Lehti.
ASRO:n työpanos näkyy viidessä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitorissa, jotka asennetaan avaruusaluksen hyttiin. Ne keräävät reaaliaikaista aikaleimattua tietoa avaruuden säteily-ympäristöstä Artemis 1 -lennon eri vaiheissa. ASRO:ssa säteilymonitorien suunnittelu alkoi vuonna 2018, ja valmiit säteilymonitorit on nyt asennettu Orion-alukseen laukaisua varten. Ensimmäinen laukaisuyritys on 29. elokuuta, mutta laukaisu voi myös siirtyä myöhempään ajankohtaan.
ASRO:n säteilymittauslaitteet kulkevat Yhdysvaltoihin Nasalle Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kautta, joka on yhteistyökumppanina Artemis-ohjelmassa. Euroopassa virallisena päähankkijana toimii Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR, jonka alihankkija ASRO on.
- Olemme osallistuneet myös aiempaan ESA:n projektiin, jossa vastasimme säteilymonitorien lukulaitteen kehittämisestä. ASRO:lla on suomalaisella ja eurooppalaisella tasolla merkittävää kokemusta tieteellisten mittalaitteiden toimittamisesta. Meillä on vankkoja referenssejä ja todistetusti kykyä toimia kumppanina haasteellisissa laitehankinnoissa, Lehti kertoo.
Artemis-ohjelman myöhemmässä vaiheessa Kuun kiertoradalle viedään Lunar Gateway -avaruusasema, jonka tarkoituksena on toimia astronauttien tukikohtana. Samalla siellä on mahdollista tehdä tiedettä. Gatewayhin sijoitetaan European Radiation Sensors Array (ERSA) ja Internal Dosimeter Array (IDA), joihin ASRO toimittaa samanlaisia mittalaitteita kuin projektin nykyiseen vaiheeseen. Gatewayn mittalaitteilla voidaan selvittää muun muassa avaruussään vaikutusta astronauteille tuleviin säteilyannoksiin.
- Olemme iloisia, että projektit Artemis-ohjelmassa jatkuvat meidän osaltamme. Suomalaisena teknologiayrityksenä on mahtavaa päästä mukaan uuteen Kuu-ohjelmaan. Tämänkaltaisiin projekteihin osallistuminen vahvistaa suomalaisen avaruusosaamisen jatkuvuutta ja tuo meille myös lisätilauksia tulevaisuudessa, kertoo Lehti.
ASRO aloitti EAD-säteilymonitorien suunnittelun vuonna 2018, ja kuvassa ne ovat asennettuina Orion-alukseen laukaisua varten. (Kuva: NASA)
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
