RISC-V on avoin Berkeleyn yliopistossa kehitetty RISC-arkkitehtuuri, joka on nopeasti kasvattanut suosiotaan monenlaisissa laitteissa. Nyt se tekee tuloaan jopa tietokoneille ja suosittu Linux-jakelu Debian on saamassa tuen alustalle.
Seuraava Debianin versio on 13 ja koodinimeltään Trixie. Se tulee virallisesti tukemaan RISC-V:tä X86:n ja Arm-käskykannan lisäksi. Jo aiemmin Debiania on ollut mahdollista käyttää RISC-V-laitteistolla, mutta tähän asti kyse on ollut epävirallisista porttauksista. Käyttöjärjestelmän versio 13 on ensimmäinen, joka tukee virallisesti arkkitehtuuria.
Miksi tämä on merkittävää? Kyse on taas yhdestä askeleesta tiellä kohti sitä, että RISC-V-laitteista tulee valtavirtaa eri sovellusalueilla. Debian-tuki helpottaisi myös myöhempien Linux-jakelujen käyttöä esimerkiksi monen suosimissa Ubuntu-varianteissa.
Ikävä puoli halukkaiden testaajien kannalta on se, että Debian 13:aa joudutaan todennäköisesti odottamaan hetken aikaa. Debianista on julkaistu uusi versio noin kahden vuoden välein ja Debian 12 - koodinimeltään Bookworm - julkaistiin vasta kesäkuussa.
Apple on ottanut ison askeleen irtautuessaan Qualcommin modeemeista ja julkaissut ensimmäisen oman 5G-modeeminsa, C1:n, iPhone 16e -mallin yhteydessä. Vaikka siirtymä tuo Applen laite- ja ohjelmistosuunnittelun entistä tiiviimmin yhteen, tuoreiden testien valossa Qualcommin modeemit tarjoavat edelleen parempaa suorituskykyä erityisesti nopeuden osalta.
OnePlus on päättänyt luopua yhdestä tunnistettavimmista ominaisuuksistaan eli fyysisestä Alert Slider -tilakytkimestä ja korvata sen uudella ohjelmoitavalla Plus Key -painikkeella. Muutos on osa yhtiön uutta tekoälystrategiaa, jonka keskiössä on ”käyttäjäkohtaisesti mukautuva älykkyys”.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee Suomessa huomattavasti alueittain. Bittimittari.fi-palvelun mittausten perusteella suurimmat erot näkyvät yhteysnopeuksissa kaupunkien ja maaseudun välillä.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
