Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät ensi kertaa perusteellisesti Applen iPhone-puhelimien ja oikeastaan sen iOS-alustan välttämättömien sovellusten yksityisyysasetuksia. Testissä mukana olleet käyttäjät eivät saaneet yhtään sovelluksista lopettamaan datan jakamista.
Tutkimus toisensa perään on osoittanut, kuinka käyttäjien oma-aloitteisesti lataamat kolmannen osapuolen sovellukset nakertavat ihmisten yksityisyyden suojaa. Nyt Aalto-yliopistolla on ensi kertaa tutkittu sellaisten Applen sovellusten yksityisyysasetuksia, jotka uuden laitteen käyttöönoton yhteydessä tulevat käytännössä lähes automaattisesti käyttöön – oli kyse sitten tietokoneesta, tabletista tai kännykästä.
- Keskityimme sovelluksiin, jotka ovat olennainen osa alustaa ja ekosysteemiä. Nämä sovellukset ovat liimattuja sinne, ja niistä eroon pääseminen on melkein mahdotonta, kuvaa tietotekniikan professori, laitosjohtaja Janne Lindqvist.
Tutkijoiden tähtäimessä oli kahdeksan sovellusta: Safari, Siri, Family Sharing, iMessage, FaceTime, Location Services, Find My ja Touch ID. He perkasivat kaiken näihin liittyvän, julkisesti saatavilla olevan ja yksityisyyteen liittyvän tiedon teknisestä dokumentaatiosta tietosuojakäytäntöihin ja käyttöohjeisiin.
Lindqvist huomauttaa ensiksi, etteivät käyttäjän odotukset eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Käyttäjälle esimerkiksi annetaan mahdollisuus ottaa tai olla ottamatta käyttöön Siriä, joka on Applen puheentunnistukseen perustuva virtuaaliavustaja. - Mutta käyttöön ottaminen viittaa vain siihen, käytätkö itse Sirin puheohjausta. Siri kerää dataa taustalla valinnastasi riippumatta, ellet tajua ja osaa mennä muuttamaan asetuksia erikseen, Lindqvist kertoo.
Käytännössä yksityisyyden suojaaminen Applen laitteella vaatii sitkeää ja asiantuntevaa klikkailua jokaisen sovelluksen osalta erikseen. Applen tarjoama apu jää ohueksi.
- Verkosta löytyvät ohjeet tietojen käytön rajoittamiseen ovat hyvin monimutkaisia ja sekavia, ja sen edellyttämät toimet on hajautettu eri paikkoihin. Ei ole selkeää suuntaa siihen, pitääkö mennä sovelluksen asetuksiin, keskitettyihin asetuksiin – vai jopa molempiin, kertoo väitöstutkija Amel Bourdoucen.
Lisäksi ohjeista puuttui tarvittavia askelia eikä jo kerättyjen tietojen käsittelyä avattu.
Tutkijat todistivat ongelman kokeellisesti. He haastattelivat käyttäjiä ja laittoivat heidät sitten kokeilemaan asetusten muuttamista käytännössä.
- Selvisi, etteivät osallistujat onnistuneet estämään yhtään sovelluksista jakamasta tietojaan toisille sovelluksille tai palveluntarjoajalle”, Bourdoucen jatkaa.
Yksityisyysasetuksien löytäminen ja niiden kanssa säätäminen vei myös runsaasti aikaa. - Säätöjä tehdessään käyttäjät eivät saa palautetta siitä, ovatko he onnistuneet siinä, mitä yrittävät tehdä. Siksi he eksyivät matkalla, palailivat prosessissa takaisinpäin ja skrollalilevat sattumavaraisesti tietämättä, ovatko tehneet jo tarpeeksi, Bourdoucen jatkaa.
Jos tietojen jakamista on vaikea estää, mitä Apple kaikella datalla sitten tekee? Varmuudella tätä ei julkisten dokumenttien perusteella voi sanoa. Lindqvistin mukaan voi kuitenkin päätellä, että dataa hyödynnetään muun muassa Sirin taustalla olevan tekoälyjärjestelmän kouluttamiseen sekä personoidun käyttäjäkokemuksen takaamiseen.
Moni käyttäjä on tottunut usean laitteen saumattomaan yhteispeliin, ja tämän vuoksi olisi vaikea siirtyä takaisin rajoitetumman tietojen jakamisen aikaan. Apple voisi kuitenkin informoida käyttäjiä nykyistä paljon selkeämmin, Lindqvist toteaa. Tutkimuksessa listataankin useita yksityiskohtaisia ehdotuksia yksityisyysasetusten selkeyttämiseksi ja ohjeiden parantamiseksi.
Yksittäisten sovellusten osalta Lindqvist kertoo, että ongelmaa voi jossain määrin ratkoa siirtymällä kolmannen osapuolen palvelun käyttäjäksi. Osa tutkimukseen osallistujista oli esimerkiksi vaihtanut Safari-selaimen Firefoxiin.
Lindqvist kokoaa tulokset yhteen sanomalla, ettei käyttäjä oikeastaan voi estää datankeruuta. Hän ei pysty ottamaan suoraan kantaa siihen, miten Googlen omistama Android vastaavilta osin toimii, koska samanlaista kartoitusta sen sovelluksista ei ole vielä kukaan tehnyt. Ainakaan kolmannen osapuolen sovelluksiin liittyvä tutkimus ei anna viitteitä siitä, että Google olisi Applea tarkempi yksityisyyden varjelija.
Tekoäly-PC suorituskyky ei riipu vain prosessorista, grafiikkapiiristä tai NPU-kiihdyttimestä. Kun paikalliset kielimallit ja tekoälyagentit kasvavat, pullonkaulaksi voi nousta myös tallennus. Silicon Motion vastaa tähän uudella SM2524XT-ohjainpiirillä, joka on suunnattu PCIe Gen5 -SSD-levyihin.
Tekoäly, kehittyneet yhteydet ja tietoturva muuttavat sulautettujen järjestelmien arkkitehtuureja. Laskentateho kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun laitteiden fyysinen koko pienenee. Tietoturva, datan hallinta ja uudet säädökset lisäävät vaatimuksia niin yhteyksille kuin suunnittelullekin. Samalla laitevalmistajat pyrkivät nopeuttamaan tuotekehitys- ja testaussyklejään.