Suomi on noussut neljänneltä sijalta toiselle maailmanlaajuisessa kyberturvallisuustietämyksen vertailussa, paljastaa NordVPN:n tuore tutkimus. Suomalaisten tietämys monilla osa-alueilla on huippuluokkaa, erityisesti salasanojen luomisessa ja sovellusten lupakäytännöissä.
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat edelläkävijöitä vahvojen salasanojen luomisessa ja sovellusten lupakäytäntöjen ymmärtämisessä. Peräti 96 prosenttia suomalaisista osaa luoda vahvoja salasanoja, ja 95 prosenttia tietää, mitä tietoja sovelluksille kannattaa jakaa. Sen sijaan tekoälyä työkäytössä koskeva yksityisyyteen liittyvä tietämys on hyvin vähäistä, vain 6 prosenttia suomalaisista hallitsee tämän osa-alueen.
Vaikka suomalaisten tietämys on vahvaa useilla kyberturvallisuuden osa-alueilla, tutkimus paljasti myös huolestuttavia kehityssuuntia. Vuoteen 2023 verrattuna pienempi osa suomalaisista päivittää sovelluksiaan heti päivityksen ollessa saatavilla, ja vain noin neljännes tietää, kuinka turvallinen heidän kotinsa Wi-Fi-verkko on.
NordVPN:n tutkimus myös osoittaa, että suomalaisten kyberturvallisuustietoisuus vaihtelee ikäryhmittäin ja ammattialoittain. Parhaiten menestyvät 30–54-vuotiaat, erityisesti IT- ja talousalalla työskentelevät. Kokonaisuudessaan maailmanlaajuiset tulokset osoittavat, että kyberturvallisuustietämys on heikentynyt viime vuosiin verrattuna, mikä korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta kyberturvallisuuden tärkeydestä.
Vuotuinen kansallinen yksityisyystesti (NPT) on maailmanlaajuinen kysely, jonka tarkoituksena on arvioida ihmisten kyberturvallisuutta ja verkkoyksityisyyttä koskevaa tietämystä. Lisäksi tarkoituksena on jakaa laajalle yleisölle tietoa kyberuhkista ja tietojen suojaamisen tärkeydestä digitaalisella aikakaudella. Kyselyyn tuli tänä vuonna 25 567 vastausta 181 eri maasta.
Parhaiten vertailussa pärjäsi Singapore, joka sai pisteet 62/100. Suomen pistemäärä oli 61.
Lisätietoja täällä.
Kuva: DALL-E
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
