Euroopan on mahdollista rakentaa omaa puolijohdetuotantoa, jos tahtoa löytyy. – Taiwaniin syntyi koko ekosysteemi määrätietoisella työllä vuosikymmenten aikana, ja sama on tehtävissä muuallakin, sanoo kvanttitietokoneyritys IQM:n perustajiin kuuluva Juha Vartiainen.
Vartiaisen mukaan yksittäinen 20 miljardin euron tehdas ei synny markkinaehtoisesti, vaan vaatii vahvaa poliittista ohjausta ja kysyntävetoista lähestymistä. Yhdysvallat on jo näyttänyt mallia houkuttelemalla TSMC investoimaan maahan. Euroopassa keskustelu on vasta käynnissä, mutta panokset ovat korkeat. Tekoäly, datakeskukset ja puolustusteollisuus tarvitsevat yhä enemmän suorituskykyisiä siruja.
Samalla Vartiainen korostaa, että koko ketjua ei tarvitse rakentaa yhteen paikkaan. Suunnittelu voidaan hajauttaa, ja siinä Suomella on jo nyt vahvaa osaamista.
Tätä näkemystä tukee myös Oulun yliopiston RF-tekniikan prosessori Aarno Pärssinen. Hänen mukaansa Suomessa – erityisesti Oulussa – on huipputason mikropiirien suunnitteluosaamista, mutta ei puolijohteiden valmistukseen tarvittavaa infrastruktuuria tai mittakaavaa.
– Suunnittelemme jo nyt edistyneimmillä teknologioilla piirejä, jotka valmistetaan muualla, ja erityisesti Taiwan on keskeinen valmistusmaa, Pärssinen sanoo.
Keskustelua Suomen roolista käytiin viime viikolla Oulussa järjestetyssä Chips from the very north -seminaarissa, jossa esillä oli Euroopan pyrkimys vahvistaa omaa sirutuotantoaan. Taustalla on huoli riippuvuudesta Aasian tuotannosta ja tarve varmistaa kriittisten komponenttien saatavuus.
Suomen mahdollinen rooli rakentuu kolmesta palikasta. Ensimmäinen on suunnitteluosaaminen, jota on kertynyt vuosikymmenten aikana Nokian ajoista lähtien. Toinen on nousevat teknologiat, kuten kvanttiprosessorit, joiden massavalmistus on vasta edessä. Kolmas on kasvava kysyntä Euroopassa, kun tekoälyyn liittyvä infrastruktuuri laajenee nopeasti.
Juha Vartiaisen mukaan Euroopan on päätettävä, haluaako se rakentaa oman puolijohde-ekosysteeminsä. Jos vastaus on kyllä, Suomella on siinä luonteva paikka. Tehdasta tänne ei välttämättä tule, mutta voimme silti suunnittelun ja kehityksen ytimessä.
- Siruvalmistusta on hyvin vähän missään Euroopassa, joten sama työ pitäisi tehdä missä tahansa Euroopan maassa. Suomen talous ei kestä enää kovin pitkään sitä, että täällä teollisuus ja muu tuottava tekeminen hiipuu pois ja ollaan valmiit luovuttamaan taisteluitta. Ei välttämättä tarvitse ensimmäiseksi olla 20 miljardin hanke, mutta se ambitiotaso olisi hyvä pitää, Vartiainen päättää.
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
