Swedish Chips Competence Centre järjestää kesäkuussa Lundissa kurssin, jonka ydinviesti on poikkeuksellisen kunnianhimoinen: RISC-V-prosessorin voi suunnitella kolmessa päivässä.
Kurssi järjestetään 8.–10. kesäkuuta Lundissa, ja sen taustalla on EU:n Chips Joint Undertaking -ohjelma. Käytännön toteutuksesta vastaa Lundin yliopisto, jolla on pitkä kokemus digitaalisen suunnittelun opetuksesta.
Ajatus on yksinkertainen mutta tehokas. Kolmen päivän aikana osallistujat rakentavat FPGA-alustalle toimivan tietokoneen, joka kykenee ajamaan oikeita ohjelmia. Työ tehdään valmiiden lohkojen ja avoimen lähdekoodin työkalujen avulla, ei tyhjästä transistoritasolta. Silti lopputulos on aito prosessorijärjestelmä.
Keskiössä on RISC-V, avoin käskykanta, joka ei ole minkään yksittäisen valmistajan omistuksessa. Tämä tekee siitä erityisen houkuttelevan opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta myös kaupallisissa sovelluksissa.
Kurssi ei vaadi aiempaa kokemusta piirisuunnittelusta. Riittää, että osallistujalla on kannettava tietokone ja selain. Suunnittelutyökalut, kuten Yosys ja Verilator, ajetaan suoraan selaimessa ilman asennuksia. FPGA-laitteisto tarjotaan paikan päällä.
Opetus jakautuu aamuluentoihin ja iltapäivän laboratorioharjoituksiin. Mukana on myös yritysvierailu, joka kytkee suunnittelun suoraan teollisuuden käytäntöihin. Kesäkoulu on maksuton, mutta matkakulut jäävät osallistujille. Ilmoittautuminen päättyy 1. kesäkuuta.
Prosessorisuunnittelu ei ole enää harvojen ja valittujen suljettu maailma. Oikeilla työkaluilla ja abstrahointitasolla kuka tahansa voi rakentaa toimivan RISC-V-koneen, jopa kolmessa päivässä.
Lisätietoa täällä.
Lähde: Elektroniktidningen
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
