Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ei itse käytä tekoälyä ja pitää sen ympärillä käytävää keskustelua pitkälti hypetyksenä. Silti hän näkee tekoälyssä mahdollisuuden yhtä suureen muutokseen kuin teollisessa vallankumouksessa. Osin jopa suurempaan.
– Tekoäly vapauttaa meidät aivojemme rajoituksista, Valtaoja sanoi eilen Check Point Advantage -tapahtumassa Helsingissä. Valtaojan mukaan ihmisaivoilla on rajallinen ”kellotaajuus” ja muistikapasiteetti, eikä niitä voi päivittää. Tekoäly tuo ihmisen käyttöön kapasiteettia näiden biologisten rajojen ulkopuolelta.
Hän vertaa muutosta teolliseen vallankumoukseen. Höyrykone ja myöhemmin koneellistuminen vapauttivat ihmisiä fyysisestä työstä ja moninkertaistivat yhden ihmisen työn tuottavuuden. Tekoäly voi tehdä saman henkiselle työlle.
– Muutos vapautti meidät fyysisestä raadannasta. Nyt se vapauttaa henkisestä.
Valtaojan mukaan teknologiseen murrokseen liittyvä pelko ei ole uusi ilmiö. Uutta teknologiaa on aikaisemminkin pidetty uhkana työpaikoille ja ihmisen asemalle. Nyt sama pelko kohdistuu tekoälyyn.
Valtaoja suhtautuu myös kriittisesti pyrkimyksiin rajoittaa uutta teknologiaa liian aikaisin. Hänen rinnastuksessaan tekoälyn sääntelyhalu muistuttaa aikaisempien teknologisten murrosten vastustusta.
– Ei tekoäly vähennä ihmisarvoa.
Valtaojan optimistinen näkemys tekoälystä liittyy laajempaan tulkintaan ihmiskunnan kehityksestä. Hänen mukaansa nykyhetkeä tarkastellaan helposti poikkeuksellisen synkkänä, vaikka pitkä historiallinen kehitys kertoo aivan muuta.
Esimerkiksi taloustieteilijä John Maynard Keynes ennusti jo vuonna 1930 keskellä suurta lamaa, että teknologinen kehitys nostaisi hänen lastenlastensa elintason moninkertaiseksi. Valtaojan mukaan ennustus osoittautui pikemminkin liian varovaiseksi kuin liian optimistiseksi.
Suomi on tästä hyvä esimerkki. Maa nousi sadassa vuodessa Euroopan köyhimpien joukosta maailman kehittyneimpien yhteiskuntien joukkoon. Valtaojan mukaan tästä pitäisi tehdä yksinkertainen johtopäätös: ihmiskunta on pystynyt ratkaisemaan ongelmiaan ennenkin.
Synkkyydelle on hänen mukaansa myös biologinen selitys. Evoluutio on opettanut ihmisen kiinnittämään huomionsa mahdollisiin vaaroihin. Hyvä kehitys ei samalla tavalla vaadi välitöntä huomiota.
Siksi sodat, ilmastonmuutos, talousongelmat ja muut kriisit hallitsevat helposti kuvaamme maailmasta. Valtaoja ei kiistä ongelmia, mutta hänen mukaansa niiden perusteella syntyy vääristynyt käsitys siitä, mihin suuntaan maailma kokonaisuutena kehittyy.
– Kaikkien huonojen uutisten keskellä pitää tunnustaa, etteivät asiat nyt niin huonosti ole.
Valtaoja ajoittaa ihmiskunnan suuren muutoksen muutaman vuosisadan taakse. Tieteellinen vallankumous alkoi antaa ihmiselle järjestelmällistä tietoa maailman toiminnasta, ja 1700-luvun lopulla alkanut teollinen vallankumous muutti tiedon kasvavaksi aineelliseksi vauraudeksi.
Nyt edessä voi olla seuraava vaihe. Maailman talousfoorumin perustaja Klaus Schwab on kutsunut fyysisen, digitaalisen ja biologisen maailman yhdistymistä neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Valtaojalle tekoäly on osa tätä pitkää kehityskulkua.
Hän ei kuitenkaan näe teknologiaa yksin vastauksena tulevaisuuden ongelmiin. Kasvavan tiedon ja teknologisen kyvykkyyden rinnalle tarvitaan hänen mukaansa enemmän viisautta, sivistystä ja valistusta.
Tekoälyssä olennaista ei Valtaojan ajattelussa lopulta ole se, syrjäyttääkö kone ihmisen jossakin nykyisessä tehtävässä. Olennaisempaa on se, mitä ihminen pystyy tekemään, kun käytössä eivät enää ole vain oman kehon ja omien aivojen voimavarat.
5G ja tulevien Beyond 5G -verkkojen NTN-ratkaisut tuovat langattomat yhteydet alueille, joille maanpäälliset verkot eivät yllä. Erityisen tärkeä rooli satelliittiyhteyksillä voi olla pelastus- ja viranomaisviestinnässä, kun maanpäällinen verkko ruuhkautuu, vaurioituu tai lakkaa kokonaan toimimasta. Liikkuvat satelliitit tuovat kuitenkin 5G-yhteyksiin uusia teknisiä haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii perusteellista testausta.
