Joulukuussa 2016 on kulunut 30 vuotta Suomen fi-domainin eli kansallisen verkkotunnuksen rekisteröinnistä. Fi-domainin perustamis- ja hallintaoikeudet Suomelle haki Tampereen teknillinen yliopisto (tuolloin vielä Tampereen teknillinen korkeakoulu) amerikkalaiselta Stanford Network Information Centeriltä, joka hallinnoi tuolloin internetin nimipalveluja.
Ensimmäisenä .fi-tunnuksena rekisteröitiin tut.fi, Tampere University of Technology, ja toisena hut.fi, Helsinki University of Technology. - Fi-domain antoi mahdollisuudet hankkia verkkotunnukset, ja suomalaiset sähköpostiosoitteet muutettiin .fi-muotoon. Internet-yhteyttä ei Suomella kuitenkaan vielä silloin ollut, kertoo professori Hannu-Matti Järvinen TTY:n tietotekniikan laitokselta.
Pohjoismaiden internet-yhteys katkaistiin yllättäen joulukuussa 1988 vain parin viikon käytön jälkeen. Syyksi selvisi, että amerikkalaiset olivat havainneet tietomurtoyrityksen Los Alamosin ydintutkimuskeskuksen palvelimelle. Yhteys palautettiin Pohjolaan parin päivän päästä, mutta Suomi pysyi suljettuna.
- Hakkerointiyritys oli tehty Jyväskylästä. Olimme asiasta tietysti hyvin kiukkuisia, ja tapahtunutta selvitettiin Yhdysvaltoja myöten. Lopulta yhteys palautettiin parin viikon kuluttua, Hannu-Matti Järvinen kertoo.
Internet-yhteyden Suomi sai kaksi vuotta myöhemmin. Suomalaisten korkeakoulujen keskustietokoneet oli yhdistetty kansalliseen Funet-verkkoon (Finnish University Network), jonka tehtävä oli ylläpitää yliopistojen sähköpostipalveluja. Funet liitettiin pohjoismaiden NORDunet-tutkimusverkon mukana internetiin marraskuussa 1988.
- Käytännössä Suomen internet-yhteys koukkasi Tukholman kautta. 64 kilobitin linja riitti koko Suomelle, Järvinen naurahtaa.
Aloitteen fi-domainin hankkimisesta teki TTY:n silloinen tietotekniikan apulaisprofessori Juha Heinänen. Hänellä oli tutkijakontakteja Yhdysvaltoihin, joten hänellä oli tietoa ja näkemystä tietoverkkojen kehityksestä.
- Heinäsen ansiota oli, että Funet alkoi tukea myös amerikkalaista internetprotokollaa Euroopassa käytetyn X.25-tietoliikenneprotokollan lisäksi. X.25:n käyttö hiipuikin pian internetin vakiinnuttua, Järvinen kertoo.
Hannu-Matti Järvinen ylläpiti alkuaikoina Suomen nimipalvelinta. TTY hallinnoi fi-tunnuksia vuoteen 1993 asti, mikä oli luontevaa, sillä käyttäjät olivat lähinnä akateemisesta maailmasta. FICIX ry:n kautta tehtävä siirrettiin lopulta Viestintävirastolle 1997.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
