Täysin automatisoidutkin robottiautot tulevat, halusimme sitä tai emme. Onneksi ihmisten muutosvastarintaan voi aina luottaa. Gartnerin tutkimuksen mukaan peräti 55 prosenttia ihmisistä e istuisi täysin automatisoidun robottiauton kyytiin.
Tämä on iso ongelma, koska lainsäädännöllisten muutosten lisäksi robottiauton menestys riippuu kuluttajien toiveista. Tätä varten Gartner haastatteli kevään aikana 1519 ihmistä Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Tulosten mukaan täysirobottiautoon - sellaisia ei vielä ole - istuisi vain 45 prosenttia kuluttajista. 71 prosenttia voisi olla osin automatisoidun ajoneuvon kyydissä.
Syyksi tähän nihkeyteen kuluttajat ilmoittivat huolen tekniikan pettämisestä ja turvallisuudesta. Tämä on erikoista, kun tällä hetkellä juuri kukaan ei vastusta ihmiskuljettajan kyytiin nousemista. Tai sitä tilastollista tosiseikkaa, että sadan vastaantulijan joukossa on useita eri aineiden vaikutuksessa ajavia.
Myötämielisimmin robottiautoihin suhtautuvat ne, jotka jo nyt käyttävät erilaisia on demand -palveluja, kuten Uber tai Car2Go. Gartnerin mukaan nämä ovat edistyksellisempiä käyttäjiä ja avoimempia robottiautojen ideaa kohtaan.
SAE-järjestö määritteli jo 2014 luokituksen, jolla erilaisia automaatiojärjestelmiä voitiin luokitella. 5-taso merkitsee täydellistä itsenäistä ajoneuvoa, mutta sellaisia joudutaan odottelemaan vielä pitkään. Tämän hetken edistynein robottiauto on uusi Audi A8, joka on määritelty tason 3 robottiautoksi. SAE:n määritelmässä 3-taso tarkoittaa sitä, että kuljettaja voi irrottaa katseensa ajamisesta ja tiestä, ja esimerkiksi katsella elokuvaa. Ajoneuvo pystyy 3-tasolla käsittelemään tilanteista, jotka vaativat välitöntä puuttumista, kuten hätäjarrutuksia.
Mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. Yksi MEMS-ajoituspiirien vahvuuksista on ohjelmoitavuus.
Englannissa kehitetty vallankumouksellinen kvanttitekniikkaan perustuva atomikello lupaa parantaa turvallisuutta ja tarkkuutta sotilasoperaatioissa. Puolustusministeriön salaisessa tutkimuslaitoksessa (Dstl) kehitetty kvanttitekniikkaa hyödyntävä atomikello on tarkkuudessaan täysin omaa luokkaansa.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.