Aalto-yliopisto on mukana Intel Labsin CARS-tutkimuskeskuksessa, joka etsii ratkaisuja autonomisten järjestelmien tietoturvallisuuden ja yksityisyydensuojan haasteisiin. Tutkimuskeskuksessa ovat jäseninä Aalto-yliopiston lisäksi hankkeen koordinaattorina toimiva Darmstadtin teknillinen yliopisto, Bochumin Ruhrin yliopisto, Wienin teknillinen yliopisto ja Luxemburgin yliopisto.
CARS-tutkimuskeskuksessa (Collaborative Autonomous & Resilient Systems) keskittyy ratkomaan autonomisten järjestelmien turvallisuuteen, tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyviä ongelmia. Tällaisia järjestelmiä on muun muassa drone-lennokeissa, itseohjautuvissa ajoneuvoissa ja teollisissa automaatiojärjestelmissä.
Esimerkiksi drone-lennokeissa autonomisuus voi tarkoittaa lennon automatisointia ja näkökentän ulkopuolella tapahtuvien lentojen suorittamista. Lennokin tietoturvahaasteet voivat syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa se on kuljettamassa tavaraa ja havaitsee vian navigointijärjestelmässään. Vian havaitseminen saa lennokin laskeutumaan välittömästi, jotta se ei aiheuttaisi vahinkoa itselleen tai muille. Jos hakkeri pääsee tunkeutumaan lennokin navigaatiojärjestelmään ohjaten sen laskeutumaan, lennokki ja sen kuljettama sisältö voivat joutua vääriin käsiin.
Aalto-yliopiston tavoite uudessa tutkimuskeskuksessa on kehittää autonomisten järjestelmien tietoturvaa erityisesti koneoppimisen ja hajautetun yhteisymmärryksen avulla. Hajautettu yhteisymmärrys mahdollistaa luotettavan lopputuloksen järjestelmän eri osien tai toimijoiden kesken, vaikka osa niistä käyttäytyisi väärin vian tai tietoturvahyökkäyksen takia.
Intel Labs on tukenut lähes miljoonalla eurolla Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tietoturvatutkimusta viimeisen neljän vuoden aikana. Tulevan yhteistyön arvo tullee olemaan yli puoli miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.
CARS-tutkimuskeskuksen tavoitteena on aloittaa johtavien tutkimusorganisaatioiden välinen pitkäkestoinen yhteistyö, joka parantaa huipputekniikoiden luotettavuutta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
