Edelleen vanha virheellinen näkemys automaatiosta on, että robotit tulevat ja vievät työpaikkamme. Virheellisistä käsityksistä olisi korkea aika päästä eroon, sanoo Robosteam-lavalla eilen Teknologia17-messuilla puhunut Robotics Finlandin perustaja Cristina Andersson.
- On järjetöntä ajatella, että automaatio ei toisi uudenlaisia työpaikkoja. Jos katsotaan 1950- tai 70-luvuille, ei silloin ollut tieto- ja digitaalisuusjohtajia. Työt muuttuvat, Andersson korostaa.
Anderssonin mukaan Suomessa on robotiikassa tehty viimeisen kahden vuoden aikana valtava harppaus eteenpäin. Iso ”syyllinen” kehitykseen on Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas, jonne on asennettu satoja robotteja Mercedes-Benz-autojen tuotantoon.
- Muilla teollisuudenaloilla in nihkeämpää. Ei ole resursseja investoida eikä osaamista.
Osin tämä puute johtuu suomalaisesta koulutuksesta. – Meillä on kyllä laadukasta opetusta esimerkiksi Aalto-yliopistossa, mutta ehkä meillä ei ole juuri oikeanlaista koulutusta robotisaatioon, Andersson sanoo.
Oikeanlaisten osaajien koulutus on toki vaikeaa. Pitäisi tässä ajassa nähdä, mihin suuntaan kehitys on menossa. – Nyt on ohjelmoijista iso pula, mutta mikä on tilanne 10 vuoden kuluttua, Andersson kysyy.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
