Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto perustavat Tekoälyn tutkimuskeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI). Keskuksen perustamisesta päätettiin maaliskuussa 2017, mistä lähtien sen toimintaa on valmisteltu. Alkuvuodesta 2018 toimintansa aloittava keskus tuo yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin.
- Keskuksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta johtava maa siinä, miten tekoälytutkimusta tuetaan. Visiona on, että huippututkimukseen perustuva tekoälyosaamisemme saatetaan mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön, jolloin se hyödyttäisi ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia heidän arjessaan”, sanoo FCAI:n valmistelussa mukana ollut Petri Myllymäki, joka toimii Aallon ja Helsingin yliopiston yhteisen Tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n johtajana.
Vielä muutama vuosikymmen sitten itsestään ajavat autot ja tietokoneen suorittama kuvien sisällön tunnistaminen tai kielenkääntäminen edustivat puhdasta scifiä. Nyt kaikista näistä teknologioista on jo tullut merkittävää bisnestä. Useimmille yrityksille tekoälyn hyödyntäminen on itse asiassa kohtalon kysymys: ne, jotka kykenevät ottamaan sen käyttöön, menestyvät, ja muut ovat vaarassa kuihtua.
Tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI:n tutkijat kehittävät tekoälyä, joka on luotettavaa, turvallista ja vaivatonta käyttää. Tutkijoiden kunnianhimo nousee suomalaisista huippusaavutuksista sekä vuosikymmenten ajalta, että aivan viime ajoilta. Akateemikko Teuvo Kohosen pioneerityö neuroverkkojen parissa tunnetaan ympäri maailmaa. Parhaillaan Helsingin alueella tehdään huipputason tutkimusta useilla sellaisilla tutkimuksen aloilla, jotka voivat johtaa ennennäkemättömiin tieteellisiin läpimurtoihin.
Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat ovat ratkoneet menestyksellä esimerkiksi sitä, miten tekoäly ymmärtäisi paremmin ihmisten käyttäytymistä. Tavoitteena on, että tekoäly ymmärtää ihmisen tavoitteet ja osaa ottaa ne huomioon. Silloin tekoäly voi toimia aloitteellisesti mutta turvallisesti ja ihmistä häiritsemättä.
Tekoälyssä tie perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin saattaa olla hyvinkin nopea, koska laskentamalleja kehitetään samalla datalla ja ohjelmistoilla, joita yritykset myöhemmin hyödyntävät. Helsingin alueen tekoälytutkimus on jo johtanut useisiin eturivin yrityksiin, kuten Curious AI ja Etsimo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
