Fujitsu Laboratories on esitellyt tekniikan, joka korjaa automaattisesti ohjelmavirheitä eli bugeja oliopohjaisissa ohjelmissa, joita käytetään tyyillisesti esimerkiksi liiketalouden sovelluskehityksessä.
Järjestelmä käyttää koneoppimista ja vertaa testattavaa ohjelmaa bugiraporttien kirjastoon ja näiden korjauksiin. Fujitsun mukaan tekniikka löytää ja korjaa yksittäisiä virheitä 28,8 prosenttia tehokkaammin kuin perinteinen heuristinen hakuun perustuva korjaaminen ja manuaalinen korjaaminen.
Fujitsu muistuttaa, että koodivirheiden löytäminen ja korjaaminen vie tällähetkellä kohtuuttoman paljon aikaa ohjelmiston kehitysprojektista. Bugien löytämiseen ja eliminoimiseen tarvitaan automatisoituja ratkaisuja.
Koneoppimisen avulla järjestelmä pystyy tarkasti luokittelemaan mahdolliset korjaukset, priorisoimaan relevantit ehdokkaat ja näin nopeuttamaan oikeiden korjausten kehittämistä. Kun bugin korjaaminen vei aiemmin manuaalisesti tunteja ja päiviä, tekoälyn avulla se onnistuu minuuteissa.
Fujitsu Laboratories aikoo kehittää työkalua edelleen ja julkista sen ensi vuonna palvelutuotteena markkinoille.
Tutkimusten mukaan koodaajat kuluvat jopa puolet työajastaan vikojen identifioimiseen ja korjaamiseen. Fujitsun omien laskelmien mukaan esimerkiksi metodin kutsumiseen liittyvien bugien korjaaminen vie tiimiltä keskimäärin yli 17 päivää. Bugien korjaaminen maksaa softataloille vuosittain satoja miljoonia dollareita.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
