Florida State Universityn tutkijat ovat yhdessä Lyonissa sijaitsevan Institut National des Sciences Appliquéesin tiedemiesten kanssa kehittäneet liiketunnistimia, jotka voisivat olla airut lähitulevaisuuden kohtuuhintaiselle puettavalle teknologialle. Heidän kehittämänsä printattavat venymäanturit edustavat parannusta nykyisiin ratkaisuihin, joissa useimmat anturit ovat joko turhan jäykkiä tai joustamattomia.
Uudessa anturirakenteessa yhdistyy moniseinämäisiä hiilinanoputkien ohutkalvoja, joita kutsutaan buckypaperiksi (MWCNT-BP) sekä hopeametalliektrodit, jotka on painettu yleisellä, kaupallisesti saatavalla mustesuihkutulostimella.
Anturit voidaan integroida esimerkiksi lakanoihin tarkkailemaan unen laatua, kenkiin seuraamaan jalan asentoa tai urheiluvaatteisiin mittaamaan liikunnan intensiteettiä.
Nottinghamin yliopiston tutkijat ovat puolestaan kehittäneet nopean 3D-tulostustekniikan toimiville elektroniikkapiireille. Piirejä, jotka sisältävät johtavia metallimusteita ja eristäviä polymeerisiä musteita, voidaan nyt tuottaa yhdellä mustesuihkutulostusprosessilla, jossa UV-valo kiinteyttää musteet nopeasti.
Tekniikan ansiosta voidaan tuottaa toimivia komponentteja, kuten 3D-antenneja ja täysin printattuja antureita useista materiaaleista.
Olemassa olevat järjestelmät käyttävät tyypillisesti vain yhtä materiaalia, joka rajoittaa painettujen rakenteiden toimivuutta ja vaati usein erillisen lämmönlähteen aineen kovettamiseksi.
Tutkijat havaitsivat, että hopeamusteen johtavat nanohiukkaset pystyvät absorboimaan UV-valoa tehokkaasti ja kun se muuntuu lämmöksi, se haihduttaa musteliuottimet ja sulattaa hopeiset nanopartikkelit. Prosessi vaikuttaa vain johtavaan musteeseen eikä siten vahingoita viereen painettuja polymeerejä.
Tämän edistyksen myötä mustesuihkutulostus voi printata monenlaisia toimivia musteita, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Sitä on käytetty biologiassa kudosten bioprinttaukseen, multientsyymien ja eri tyyppisten solujen printtaukseen, jossa "muste" voi koostua elävistä soluista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 28.11.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
