Kännykkävalmistajat haluavat koko etupaneelin näytön käyttöön. Siksi ne haluavat eroon ylimääräisistä kotinappuloista ja sormenjälkiantureista. Samsung on nyt saanut patentin tekniikalle, joka tekee näytön koko alareunasta yhden suuren sormenjälkianturin.
Patentista raportoi LetsGoDigital. Patentin mukaan koko ruudun alaosa tarkkailee sormea. Kun paineherkkä anturi tunnistaa sormen, prosessori käynnistää sormenjäljen tunnistuksen. Kuvattua sormenjälkeä verrataan laitteen muistissa oleviin.
Sormen aistimista voidaan Samsungin patentissa hyödyntää moneen muuhunkin kuin vain käyttäjän tunnistamiseen. Näytöllä esimerkiksi avautuu sovelluspainikkeita kiinteissä paikoissa, joten sovelluksiin pääsee suoraan. Käyttäjä voi myös itse määritellä, mitä oikopolkuja näytölle tulee.
Verkkoon vuotaneiden kuvien perusteella ainakaan Galaxy S -älypuhelimeen uusi biometrinen tunnistus ei ole tulossa, sillä vuotokuvissa anturi on laitteen takapinnalla. Ehkäpä Samsung näyttää uutta tekniikkaa jo Galaxy Note 9 -mallissa, jonka odotetaan tulevan markkinoille syksyllä 2018.
Samsung ei ainakaan näiden tietojen valossa ole luopumassa sormenjälkianturista. Applehan luopui anturista kokonaan tuodessaan Face ID -toiminnon uuteen iPhone X -malliinsa. Samsungilla on ollut oma kasvontunnistuksen tekniikkansa jo Note 8 -mallissa, mutta ilmeisesti sitä ei pidetä riittävän luotettavana. Biometrisen tunnistuksen luotettavuus on yhä tärkeämpää, sillä esimerkiksi mobiilimaksaminen edellyttää käyttäjän sataprosenttisen varmaan tunnistamista.
Lue lisää: LetsGoDigital
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
