Suomi ei ole enää Nokia-maa, vaikka yhtiön merkitys on edelleen suuri sekä viennin että tutkimuksen luvuissa. 2000-luvun aikana olemme muuttuneet tietotekniikka- ja ohjelmointimaaksi. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden alojen kehitystä kuvaavista henkilöstöluvuista.
Vuonna 2000 elettiin suomalaisen tietoliikenneihmeen huippua. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa oli 62 800 työntekijää. Merkittävä osa näistä liittyi jollakin tapaan matkapuhelimiin. Myös kännyköiden kokoonpanossa oli väkeä tuhansittain.
Oli Suomi vuonna 2000 myös aika iso tietotekniikkamaa, sillä alalla oli 37 400 työntekijää. Tällä vuosituhannella on kuitenkin tapahtunut hiljalleen iso murros. Elektroniikkateollisuudesta on lähtenyt 23 tuhatta työpaikkaa ja samalla tietotekniikkaan on tullut 26 tuhatta uutta tekijää.
Ylipäätään teknologiateollisuudessa menee nyt ainakin kohtalaisesti. Kaikilla eri toimialoilla oli maaliskuun lopussa yhteensä 302 tuhatta työntekijää. Raja meni rikki ensimmäisen kerran, kun vuoden aikana tuli 5000 uutta työntekijää alalle.
Teknologiateollisuuden mukaan yritysten tilanne on ainakin toistaiseksi hyvä, mutta kasvua varjostavat laajeneva työvoimapula, kansainvälisen talouden epävarmuudet ja taantuman jälkeen supistunut tuotantokapasiteetti.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
