Teknologiateollisuus esitteli tänään jäsenkyselyyn perustuvan näkemyksensä alan talouden kehityksestä. Tuore toimitusjohtaja Jaakko Hirvola muistutti, että maailmantalouden vetovoima ei enää riitä. – Jos nyt haluaa kasvaa, täytyy alkaa itse toimia, Hirvola evästi.
Evästys oli tarkoitettu myös hallitukselle budjettiriiheen. Järjestön toiveena on 150 miljoonan euron lisärahoitus julkiseen tutkimustukeen jo ensi vuodeksi. – Pitkällä tähtäimellä tutkimusmenot täytyy kasvattaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tavoite on kova. Suomen bruttokansantuote on 224 miljardia euroa. Siitä neljä prosenttia on yli kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Nykytasosta tutkimusinvestointien pitäisi siis kasvaa karkeasti ottaen kaksinkertaiseksi. Mistä sellainen raha löytyi?
- Ehkä yritystuet pitäisi käydä tarkemmin läpi. Sieltä voisi löytyä rahaa, joka kävisi tutkimusrahoitukseen, Hirvola sanoi. Hän kuitenkin korosti, ettei yritystukia saa leikata niin, että suomalaisyritysten kilpailukyky heikkenisi. Kysymys on kieltämättä vaikea.
Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas osoitti käppyröillään, miten kasvun hiipumisen merkit ovat jo selvästi näkyvissä. Saksassa uusien tilauksien määrä on jo laskussa. Liikevaihdon kasvu perustuu nyt pitkälle tuottajahintojen nousuun, joten yritysten kannattavuutta kasvu ei paranna.
Toisen neljänneksen aikana teknologia-alan yritysten liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia. Elektroniikassa ja tietotekniikassa kasvua tuli molemmissa neljä prosenttia. Tilauskannan arvo on käytännössä vuoden 2008 tasolla eli noin 23 miljardissa eurossa, mutta tarjouspyynnöissä kasvu on jo taittunut.
Palokankaan mukaan hallituksen talousstrategian pitäisi perustuva talouskasvuun, mutta vieläkään näin ei näytä olevan. – Meillä puhutaan vain budjettikurista, mutta sillä ei kasvua synnytetä, Palokangas muistutti.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
