Monissa teollisuuden ja yhä useammin myös kulutuselektroniikan sovelluksissa on käyttöä pieniin tiloihin sopiville nanokameroille. Anturipiireistään tunnettu itävaltalainen ams on nyt esitellyt NanEyeM-kameramoduulin, jossa itse kenno sopii vain neliömillin tilaan.
Kennolla voidaan ottaa sadantuhannen pikselin kuvia, jotka syötetään isäntälaitteeseen 10-bittisenä signaalina SEIM-väylää (Single-Ended Interface Mode) pitkin. SEIM on SPI-väylän kaltainen ratkaisu, jossa voidaan siirtää 58 ruutua sekunnissa.
Nanokameralle löytyy ams:n mukaan käyttöä esimerkiksi kodin tulevista robottilaitteista, älylaitteista ja leluista. Kamerassa on monikerroslinssi, jonka avulla kennon tarkkuus voidaan optimoida ja samalla päästään eroon kilpailevien nanokameroiden yksittäislinkkiratkaisujen tuottamista vääristymistä kuvassa.
SEIM-väylä voidaan konfiguroida slave-tilaan, jolloin isäntäprosessorilla voidaan ohjata kuvausnopeutta säätää aina yhteen ruutuun sekunnissa tai jopa sitäkin hitaammaksi. Järjestelmä voidaan toteuttaa stereonäöllä, jolloin kaksi kameraa voidaan synkronoida isäntäprosessorin kellosignaalin avulla.
ams tarjoaa kehitykseen valmiita kamerareferenssitoteutuksia standardilla Arm-pohjaisella suorittimella. NanEyeM-kameroiden näytetoimitukset alkavat ensi vuoden toisen neljänneksen aikana.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.