ETH Zürichin professori Jürg Leuthold ja hänen Washingtonin yliopiston kollegansa ovat kehittäneet valomodulaattorin, jonka avulla on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa siirtolinjan "viimeinen kilometri" tehokkaasti ja alhaisin kustannuksin. Tämä onnistuu suurten taajuuksien mikroaalloilla ja siten suurilla tiedonsiirtonopeuksilla.
Optisten kuitujen koodaamien datan siirtämiseksi valonvoimakkuuden muutoksen avulla millimetrin aalloilla tarvitaan erittäin nopeita ja siksi kalliita elektronisia komponentteja. Leuthold ja hänen kollegansa ovat nyt onnistuneet rakentamaan valomodulaattorin, joka toimii täysin ilman paristoja ja elektroniikkaa.
Tutkijoiden rakentama modulaattori koostuu alle millimetrin mittaisesta sirusta, joka sisältää myös mikroaaltoantennin. Antenni vastaanottaa millimetriaallot ja muuntaa ne sähköjännitteeksi. Jännite vaikuttaa sitten sirun keskellä olevaan ohueen rakoon - modulaattorin todellisen sydämeen.
Kapea rako on vain muutama mikrometriä pitkä ja alle sadan nanometriä leveä. Se on täynnä materiaalia, joka on erityisen herkkä sähkökentille. Kun valonsäde syötetään rakoon, se ei etenekään sähkömagneettisena aaltona, vaan plasmonisesti.
Plasmonit koostuvat sähkömagneettisista kentistä ja sähkövarauksen värähtelystä metallin pinnalla. Tämän ominaisuuden ansiosta ne voivat olla suppeampia kuin valoaallot.
Raon sisällä oleva sähköisesti herkkä (epälineaarinen) materiaali takaa, että jopa pienin sähkökenttä, jonka antenni tuottaa, vaikuttaa voimakkaasti plasmonien etenemiseen. Tämä vaikutus aaltojen värähtelyvaiheeseen säilyy, kun plasmonit muunnetaan takaisin valoaalloiksi raon lopussa.
Laboratoriokokeessa jopa 60 gigahertsin mikroaaltosignaaleilla tutkijat pystyivät siirtämään dataa jopa 10 gigabitin sekuntinopeudella viiden metrin etäisyydellä ja 20 gigabittiä sekunnissa yli metrin matkalla.
Pienen koon ja vähäisen energiankulutuksen lisäksi uudella modulaattorilla on useita muita etuja. - Suora siirtyminen millimetriaalloista valoaaltoihin tekee modulaattoristamme erityisen monipuolisen datakoodauksen taajuuden ja täsmällisen muodon suhteen, professori Jürg Leuthold korostaa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 26.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
