Amerikkalainen Form Energy suunnittelee Lincolniin Mainen osavaltioon maailman suurinta akkua. Sähköverkon rasitusta tasaamaan tarkoitetun jättiakun kapasiteetti on 8500 megawattituntia.

Viimeisen vuosikymmenen ajan kivisuolaa on tutkittu potentiaalisena läpimurtona litiumioniakkujen katodimateriaaliksi. Se on nähty avaimena edullisten ja korkean energiatiheyden akkujen kehittämisessä, jotka soveltuvat esimerkiksi matkapuhelimiin, sähköajoneuvoihin ja uusiutuvan energian varastointiin.

Tutkijat Stanfordin yliopiston akkutekniikan SLAC-tutkimuskeskuksessa ovat tehneet yllättävän löydön, joka voi mullistaa litiumioniakkujen valmistuksen. Uuden tutkimuksen mukaan akkujen nopea lataaminen suurilla virroilla juuri ennen niiden tehtaalta lähtöä voi nopeuttaa latausprosessia merkittävästi ja samalla pidentää niiden käyttöikää jopa puolella.

Generatiivisen tekoälyn nopea nousu, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten, on herättänyt kysymyksen myös suurten kielimallien energiantarpeesta. Huoli ei ole turha, sillä ChatGPT-promptin aiheuttama prosessi kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin vanha perinteinen Google-haku.

Englantilainen Eatron on tiettävästi ensimmäisenä integroinut tekoälyprosessorin tehonhallintapiirille. Yhtiön mukaan tekoälyllä piristetty akunhallintajärjestelmä kasvattaa akun kapasiteettia 10 prosenttia ja ennen kaikkea pidentää sen käyttöikää jopa neljänneksellä.

Konkurssiin ajautuneen belgialaisen GaN- eli galliumnitridipiirien sopimusvalmistaja Belganin tarjouskilpailu loppui viime viikolla. Halukkaita ostajia oli kaikkiaan viisi, joista yksi on suomalais-ruotsalainen 7 Semiconductors.

Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin. Mutta miksi juuri magnaani?

Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144-1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuoreen tutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttäminen kevyisiin sähköajoneuvoihin voisi leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.

Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin.

Autojen sähköistäminen on saanut paljon huomiota ja näkyvyyttä, mutta vielä paljon voimakkaampi trendi on kehittymässä eri puolilla maailmaa. Kevyen liikenteen 2- ja 3-pyöräisiä kulkuvälineitä sähköistetään kiihtyvään tahtiin. Integroiduilla virta-antureilla on tässäkin kehityksessä keskeinen osa.

Samsung SDI on esitellyt uuden akkutekniikan, joka käytännössä kaksinkertaistaa energiatiheyden sähköautojen nykyakkuihin verrattuna. Uusi akusto pakkaa 500 wattituntia energiaa kiloa kohti.

Amerikkalainen Paraclete Energy kehittää piipohjaisia anodeita litiumioniakkuihin. Nyt yhtiö ilmoittaa, että sen SILO Silicon -anodimateriaaleilla päästään kustannustasoon, joka on 35 dollaria kilowattituntia kohti. Ensimmäistä kertaa piianodin hinta on alhaisempi kuin tähän asti käytetyillä grafiittipohjaisilla anodeilla.

Sähköteknisen Kaupan Liitto tilastoi kiinteistöihin asennettavien sähköautojen latauslaitteiden markkinaa. Uusien lukujen myötä näyttää siltä, ettei Suomeen enää asenneta pienitehoisia 3,7 ja 7,4 kilowatin latureita.

Korealaistutkijat Pohangin tiede- ja teknologiayliopistosta (POSTECH) ja Korean energiatutkimusinstituutista (KIER) ovat kehittäneet uuden kolmiulotteisen polymeerirakenteen litiummetalliakkuja varten. Sen parantaa merkittävästi litiumionien kuljetusta ja akun suorituskykyä.

Sähköajoneuvojen (EV) tulevaisuus näyttää entistä lupaavammalta, kun ETH Zürichin tutkijat ovat kehittäneet uuden elektrolyyttisuunnittelun litium-metalliakkuihin. Tämä merkittävä edistysaskel voi paitsi kasvattaa sähköautojen toimintasädettä huomattavasti, myös vähentää niiden ympäristövaikutuksia.

Qingdaon bioenergian ja bioprosessiteknologian instituutin (QIBEBT) tutkijat yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa ovat kehittäneet uuden materiaalin, joka parantaa merkittävästi kiinteän olomuodon litiumakkujen energiatehokkuutta ja käyttöikää.

Infineon laajentaa 7. sukupolven IGBT-pohjaisten CIPOS-moduulien valikoimaa sarjalla pienitehoisille moottorikäytöille. Uusi IM12BxxxC1-sarja perustuu 1200 voltin uuteen TRENCHSTOP IGBT7 -piireihin.

Chicagon yliopiston molekyylitekniikan professori Y. Shirley Mengin johtama tiimi on kehittänyt maailman ensimmäisen anodittoman kiinteän elektrolyytin natriumakun. Keksintö voi tuoda edulliset, nopeasti latautuvat ja suuren kapasiteetin akut sähköautoihin ja energiaverkkojen varastointiin

Gallium-nitridi on korvannut muutamassa vuodessa piipohjaiset tehopuolijohteet mobiililaitteiden latureissa. Tekniikan etuja hyödynnetään myös uusissa Hyperin matkalatureissa, jotka esiteltiin 100 ja 70 watin teholuokkiin.

Sähköautojen ja latausinfran kehitykseen on investoitu valtavia summia rahaa. Tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli kuitenkin iso pettymys. Autojen myyntimäärä koko Euroopassa laski, eikä latausverkostoja rakenneta entiseen tahtiin. Kotimainen menestystarina Kempower otti sekin iskua alkuvuonna.