Kiinalainen Betavolt New Energy Technology on julkistanut uuden modulaarisen ydinakun, joka käyttää nikkeli-63:n radioaktiivista isotoopin ja neljännen sukupolven timanttipuolijohteen yhdistelmää. Paristo voisi antaa virtaa laitteelle ilman latauksia jopa 50 vuoden ajan.

Harvard yliopiston SEAS-koulussa (John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciencesissa) on kehitetty litiummetalliakku, joka voidaan ladata ja purkaa vähintään 6000 kertaa. Lisäksi akku voidaan ladata vain 10 minuutissa. Innovaatio voisi mullistaa sähköautoilun.

Miltä kuulostaisi älypuhelin, joka jaksaisi toimia viikon yhdellä latauksella? Avain tähän voi piillä litiummetalliakussa, jos siihen voisi kehittää paremman elektrolyytin. Nyt tutkijat ovat löytäneet vahvistusta teorioille. Idea löytyi yllättävästä suunnasta, sillä inspiraationa toimi käsisaippua.

Piikarbidiin (SiC) perustuvien puolijohteiden tuomat monet edut sähköautojen ja aurinkokennojen sovellusten suorituskykyyn ovat hyvin tiedossa. Materiaalina piikarbidi soveltuu hyvin käytettäväksi myös muissa sovelluksissa, kuten esimerkiksi piirien suojauslaitteissa.

ETN järjestää ensi syyskuussa sulautetun tekniikan ECF-tapahtuman jo kuudetta kertaa. Tapahtumapaikka on startup-yhteisön Maria 01 -kampus Helsingin Kampissa. Merkkaa kalenteriisi päivämääräksi torstai 26.9.2024 ja käy rekisteröitymässä tapahtumaan täällä.

Autoalan tiedotuskeskus järjesti tänään tapahtuman, jossa se esitteli alan markkinakehitystä. Sähköistyminen on tietysti yksi suurimmista trendeistä ja sähköautojen aiheuttamaa verotulojen laskua on ehdotettu korvattavaksi esimerkiksi kilometriverkolla. Tällä hetkellä idea ei ole hyvä eikä edes vastuullinen, kertoi järjestön toimitusjohtaja Tero Kallio.

SiC- eli piikarbidipohjaisen MOSFETin avulla tehonkytkentä onnistuu sekä suurilla taajuuksilla että korkeilla jännitteillä, toisin kuin piipohjaisilla transistoreilla. Näitä ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi sähköautojen nopeaan lataamiseen. Piikarbidi asettaa kuitenkin kovia vaatimuksia hilan ohjauksesta vastaaville piireille.

ETN:n joulutauon kisassa piti äänestää ETNdigi-lehden parasta artikkelia. Äänestyksessä eniten ääniä sai Rutronikin artikkelista sulautetuista ratkaisuista, joilla voidaan tehdä älykaupungin ilmasta puhtaampaa. Juttu sai yli 29 prosenttia eli lähes joka kolmannen äänen.

LEM ilmoitti äskettäin uudesta yhteistyöstä TDK:n kanssa seuraavan sukupolven TMR:een eli tunnelimagneettiresistanssiin perustuvien integroitujen virta-anturien kehittämiseksi sähköistyssovelluksiin. LEM:n tuotehallinnasta globaalisti vastaava Thomas Hargé selventää, mitkä ovat virranmittauksen uudet trendit ja miten kumppanuus TDK:n kanssa voisi lisätä arvoa asiakkaille.

Sähköteknisten tuotteiden myynnin kasvu hyytyi loppuvuodesta 2023 ja laski koko vuoden myynnin 5,4 prosenttia pienemmäksi kuin edellisvuonna. Kiitos vielä alkuvuonna rivakasti sujuneen myynnin, vuoden 2023 yhteenlaskettu tukkumyynnin arvo oli 1275 miljoonaa euroa. Se on kautta aikain toiseksi paras vuosimyynti STK ry:n tilastoissa.

Amerikkalainen onsemi solmi viime kesänä strategisen kumppanuuden suomalaisen Kempowerin kanssa EliteSiC-sarjan mosfettien ja diodien käyttämisestä sähköautojen latureissa. Nyt onsemi on esitellyt latureihin ratkaisuja, jotka kiihdyttävät sähköauton akuston latausnopeutta.

Sveitsiläinen LEM on ilmoittanut uuden CDSR-tuoteperheen, lanseerauksesta. Tämä uusi tuotesarja vikavirtamittareita on suunniteltu tarjoamaan parannettua turvallisuutta ja luotettavuutta kotitalouksien sähköautolatureille. CDSR-mallit ovat saatavilla kolmella eri lähdetyypillä: vikalähtö, SPI-väylä ja analoginen lähtö, joten sarja sopii eri latausjärjestelmiin.

Suomalainen Verge tunnetaan tehokkaimpien sähkömoottoripyörien valmistajana. Yhtiö esittelee huomenna alkavilla CES-messuilla päivitettyä TS Ultra -malliaan, joka on saanut uusiksi ominaisuuksia esimerkiksi kuusi kameraa, tekoälyä hyödyntävän konenäön sekä täysin uuden kojetaulun.

Sähköautojen yleistyminen kuormittaa sähkönjakeluverkkoa. LUT-yliopistossa tehty väitöstutkimus antaa uusia eväitä sähkönjakeluverkon suunnitteluun niin, että kuormitusta voidaan hallita ja lataus on sujuvaa.

Integroidut virta-anturit tarjoavat ihanteellisen ratkaisun, kun tarkka ohjaus, tehokkuus ja suojaus ovat tärkeitä järjestelmän kannalta. Tämä LEM:n artikkeli kertoo neljä syytä siihen, miksi näin on.

Tutkijat USA:n puolustusministeriön alaisessa Oak Ridge National Laboratory:ssa (ORNL) ovat kehittäneet uuden lähestymistavan kiinteän elektrolyytin akkujen, eli SSB-akkujen suunnitteluun, jossa huomioidaan mekaniikan rooli. Heidän Science-lehdessä julkaistu tutkimuksensa korostaa, kuinka fyysiset voimat, kuten stressi ja rasitus, vaikuttavat akkujen suorituskykyyn ja käyttöikään.

Magneettisia muisteja on kehitetty pitkään erityisesti sulautettujen laitteiden välimuisteihin. Niiltä vaaditaan nopeutta ja pitkää ikää. Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuslaitos IMEC esittel IEdM-konferenssissa uuden MRAM-muistin, joka saattaa jopa korvata SRAM-välimuistit. IMEC:n esittelemä tekniikka perustuu elektronien spiniin. Nämä SOT-tyyppiset (spin-orbit torque) muistit toimivat niin, että sähkövirta johdettuna materiaalin läpi voi aiheuttaa vääntömomentin (torque) elektronien magneettisiin momentteihin. Vääntömomentti voi muuttaa näiden magneettisten momenttien suuntaa, mikä voidaan hyödyntää bittien tallentamiseen.

Suomalainen Lygg aikoo tuoda taivaalle jopa 300 hybridilentokonetta vuodesta 2028 alkaen. Yksistään niillä Lygg voi lennättää yli 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä on yli 60 prosenttia Helsinki-Vantaan tämän vuoden kansainvälisen liikenteen kokonaismatkustajamäärästä.

Iso osa teollinen internetiä on logistiikka, joka seuraa tarkkaan kaikenlaisten tavaroiden liikkumista osana kuljetusketjua. Tällä hetkellä seuranta perustuu pitkälti RFID-tunnisteisiin, mutta tulevaisuudessa 5G voi viedä nämä pienet tagit eläkkeelle.

Kriittinen infrastruktuuri on hyvin usein kohteena kybersodankäynnissä ja myös älykkäät digitaaliset sähköverkot ovat alttiita kyberiskuille. Tutkija Sayawu Diaba esittelee Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassaan tehokkaita koneoppimisalgoritmeja älyverkkoihin kohdistuvien kyberhyökkäysten havaitsemiseen ja luokitteluun.