Coloradon yliopiston Boulderin yksikön tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, joka aiheuttaa akun kulumisen. Tiedon avulla voidaan akkujen kehiaa kehittäviä auttaa suunnittelemaan pidempään kestäviä akkuja.

Infineon on nimetty yhdeksi kolmesta saksalaisen Deutscher Zukunftspreis 2024 -innovaatiopalkinnon ehdokkaista piikarbidipiirin kehittämisestä. Infineonin tutkijat ovat yhdessä Chemnitzin teknillisen yliopiston kanssa onnistuneet kehittämään maailman ensimmäisen piikarbidi-MOSFETin, jossa on pystykanava (ns. trench MOSFET) ja innovatiivinen kupariliitos 3300 voltin jänniteluokassa.

Tutkijat Stanfordin yliopiston akkutekniikan SLAC-tutkimuskeskuksessa ovat tehneet yllättävän löydön, joka voi mullistaa litiumioniakkujen valmistuksen. Uuden tutkimuksen mukaan akkujen nopea lataaminen suurilla virroilla juuri ennen niiden tehtaalta lähtöä voi nopeuttaa latausprosessia merkittävästi ja samalla pidentää niiden käyttöikää jopa puolella.

Englantilainen modulaaristen signaalinkytkentä- ja simulointiratkaisujen toimittaja Pickering Interfaces on esitellyt uuden sarjan PXI- ja PXIe-ohjelmoitavia vastusmoduuleja. Uudet moduulit ovat Pickeringin ensimmäiset, kestävät jopa 2 A ja 200 V.

GaN eli galliumnitridi on vallannut monet tehoelektroniikan markkinat erityisesti pienemmissä jännitteissä ja tehoissa. Infineon alleviivaa nyt tekniikan menestyksen ilmoittamalla, että se on onnistunut kehittämään maailman ensimmäisen 300 millimetrin GaN-kiekkoteknologian.

Sähköautojen myynnissä on ollut haasteita viime aikoina, mutta pian on edessä sähköautojen ja niiden akustojen murros. Mercedes ja Toyota aikovat ensimmäisinä valmistajina siirtyä käyttämään sähköautoissaan kiinteän elektrolyytin akkutekniikkaa.

Tehoelektroniikan kärkinimiin kuuluva onsemin on esitellyt uuden sukupolven pii- ja piikarbidihybriditehointegroidut PIM-tehomoduulit F5BP-koteloissa. Ne sopivat ihanteellisesti tehostamaan hyötykäyttöön tarkoitettujen aurinkosähköinvertterien tai energian varastointijärjestelmien (ESS) sovellusten tehoa.

Suomalainen miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto on myönnetty professori Bantval Jayant Baligalle, joka on keksinyt IGBT-transistorin (Insulated Gate Bipolar Transistor). Keksinnön ansiosta sähkölaitteiden maailmanlaajuista energiankulutusta on pystytty pienentämään radikaalisti, palkintoraati perustelee.

Amerikkalainen Form Energy suunnittelee Lincolniin Mainen osavaltioon maailman suurinta akkua. Sähköverkon rasitusta tasaamaan tarkoitetun jättiakun kapasiteetti on 8500 megawattituntia.

Viimeisen vuosikymmenen ajan kivisuolaa on tutkittu potentiaalisena läpimurtona litiumioniakkujen katodimateriaaliksi. Se on nähty avaimena edullisten ja korkean energiatiheyden akkujen kehittämisessä, jotka soveltuvat esimerkiksi matkapuhelimiin, sähköajoneuvoihin ja uusiutuvan energian varastointiin.

Tutkijat Stanfordin yliopiston akkutekniikan SLAC-tutkimuskeskuksessa ovat tehneet yllättävän löydön, joka voi mullistaa litiumioniakkujen valmistuksen. Uuden tutkimuksen mukaan akkujen nopea lataaminen suurilla virroilla juuri ennen niiden tehtaalta lähtöä voi nopeuttaa latausprosessia merkittävästi ja samalla pidentää niiden käyttöikää jopa puolella.

Generatiivisen tekoälyn nopea nousu, erityisesti OpenAI:n ChatGPT:n lanseerauksen jälkeen lähes kaksi vuotta sitten, on herättänyt kysymyksen myös suurten kielimallien energiantarpeesta. Huoli ei ole turha, sillä ChatGPT-promptin aiheuttama prosessi kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin vanha perinteinen Google-haku.

Englantilainen Eatron on tiettävästi ensimmäisenä integroinut tekoälyprosessorin tehonhallintapiirille. Yhtiön mukaan tekoälyllä piristetty akunhallintajärjestelmä kasvattaa akun kapasiteettia 10 prosenttia ja ennen kaikkea pidentää sen käyttöikää jopa neljänneksellä.

Konkurssiin ajautuneen belgialaisen GaN- eli galliumnitridipiirien sopimusvalmistaja Belganin tarjouskilpailu loppui viime viikolla. Halukkaita ostajia oli kaikkiaan viisi, joista yksi on suomalais-ruotsalainen 7 Semiconductors.

Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin. Mutta miksi juuri magnaani?

Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144-1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuoreen tutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttäminen kevyisiin sähköajoneuvoihin voisi leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.

Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin.

Autojen sähköistäminen on saanut paljon huomiota ja näkyvyyttä, mutta vielä paljon voimakkaampi trendi on kehittymässä eri puolilla maailmaa. Kevyen liikenteen 2- ja 3-pyöräisiä kulkuvälineitä sähköistetään kiihtyvään tahtiin. Integroiduilla virta-antureilla on tässäkin kehityksessä keskeinen osa.

Samsung SDI on esitellyt uuden akkutekniikan, joka käytännössä kaksinkertaistaa energiatiheyden sähköautojen nykyakkuihin verrattuna. Uusi akusto pakkaa 500 wattituntia energiaa kiloa kohti.

Amerikkalainen Paraclete Energy kehittää piipohjaisia anodeita litiumioniakkuihin. Nyt yhtiö ilmoittaa, että sen SILO Silicon -anodimateriaaleilla päästään kustannustasoon, joka on 35 dollaria kilowattituntia kohti. Ensimmäistä kertaa piianodin hinta on alhaisempi kuin tähän asti käytetyillä grafiittipohjaisilla anodeilla.