Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin.
Sähköajoneuvojen valmistajat suosivat nikkeli- ja kobolttiakkuja, koska ne tarjoavat suuremman energiatiheyden, mikä tarkoittaa enemmän kantamaa pienemmällä akulla. Molemmat komponentit ovat kuitenkin kalliita hankkia ja suhteellisen harvinaisia, mikä tekee niistä kestämättömiä vaihtoehtoja sähköautojen käytön lisääntyessä maailmanlaajuisesti.
Litiumioniakut ovat suositeltu ladattava akkuvaihtoehto useimmille elektroniikkalaitteille. Niiden alhaisempi energiatiheys kuitenkin asettaa heidät takajalkaan sähköautojen suhteen. Tutkimus- ja kehitystyöt niiden parantamiseksi ovat johtaneet parempien Li-ion-vaihtoehtojen käyttöönottoon.
Myös anodimateriaalissa on kokeiltu mangaania litiumin rinnalla. Käyttökohteet ovat kuitenkin rajalliset elektrodin heikomman suorituskyvyn vuoksi. Yokohaman tutkijat Naoaki Yabuuchin johdolla ovat keksineet menetelmän, jolla LiMnO2-yhdisteen suorituskyky paranee merkittävästi. LiMnO2 parantaa elektrodimateriaalin suorituskykyä helpottamalla faasimuutosta. Ilman vaihemuutosta LiMnO2-elektrodin suorituskyky ei ole optimaalinen.
Synteesin jälkeinen testaus paljasti, että LiMnO2-elektrodilla varustetun akun energiatiheys oli 820 wattituntia kilogrammaa kohden. Nikkelipohjaisissa akuissa on päästy 750 wattituntiin kiloa kohti, joten saavutus on merkittävä. Pelkästään litiumpohjaisissa akuissa jäädään parhaimmillaankin noin 500 wattituntiin kiloa kohti.
Keskeistä on se, että faasimuutos on prosessina edullinen. Tämän ansiosta magnaaniakuilla on iso mahdollisuus jopa mullistaa sähköautojen akustojen markkinat.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
