Japanilaiset tutkijat Yokohaman kansallisesta yliopistosta ovat löytäneet lupaavan vaihtoehdon nikkeli- ja kobolttipohjaisille akuille sähköajoneuvoissa. Ratkaisussa käytetään mangaania anodissa, jolla päästään merkittävästi nykyakkuja suurempiin energiatiheyksiin.
Sähköajoneuvojen valmistajat suosivat nikkeli- ja kobolttiakkuja, koska ne tarjoavat suuremman energiatiheyden, mikä tarkoittaa enemmän kantamaa pienemmällä akulla. Molemmat komponentit ovat kuitenkin kalliita hankkia ja suhteellisen harvinaisia, mikä tekee niistä kestämättömiä vaihtoehtoja sähköautojen käytön lisääntyessä maailmanlaajuisesti.
Litiumioniakut ovat suositeltu ladattava akkuvaihtoehto useimmille elektroniikkalaitteille. Niiden alhaisempi energiatiheys kuitenkin asettaa heidät takajalkaan sähköautojen suhteen. Tutkimus- ja kehitystyöt niiden parantamiseksi ovat johtaneet parempien Li-ion-vaihtoehtojen käyttöönottoon.
Myös anodimateriaalissa on kokeiltu mangaania litiumin rinnalla. Käyttökohteet ovat kuitenkin rajalliset elektrodin heikomman suorituskyvyn vuoksi. Yokohaman tutkijat Naoaki Yabuuchin johdolla ovat keksineet menetelmän, jolla LiMnO2-yhdisteen suorituskyky paranee merkittävästi. LiMnO2 parantaa elektrodimateriaalin suorituskykyä helpottamalla faasimuutosta. Ilman vaihemuutosta LiMnO2-elektrodin suorituskyky ei ole optimaalinen.
Synteesin jälkeinen testaus paljasti, että LiMnO2-elektrodilla varustetun akun energiatiheys oli 820 wattituntia kilogrammaa kohden. Nikkelipohjaisissa akuissa on päästy 750 wattituntiin kiloa kohti, joten saavutus on merkittävä. Pelkästään litiumpohjaisissa akuissa jäädään parhaimmillaankin noin 500 wattituntiin kiloa kohti.
Keskeistä on se, että faasimuutos on prosessina edullinen. Tämän ansiosta magnaaniakuilla on iso mahdollisuus jopa mullistaa sähköautojen akustojen markkinat.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
