Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144-1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuoreen tutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttäminen kevyisiin sähköajoneuvoihin voisi leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.
EIT Urban Mobility -aloitteen teettämä tutkimus arvioi, että sähköpyörien, -mopojen ja -skootterien kaltaisten kevyiden sähköajoneuvojen määrän Euroopassa odotetaan nousevan yli 25 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Näiden myötä saavutettaisiin viidesoa EU:n liikenteeseen kohdistamasta 165 megatonnin päästötavoitteesta.
Kevyiden sähköajoneuvojen arvioitu vuotuinen akkujen kysyntä on noin 36 gigawattituntia vuoteen 2030 ja 71 gigawattituntia vuoteen 2040 mennessä. Nämä ns. LEV-akut (light electric vehicles) tarvitsevat lisäksi 10–30 kertaa vähemmän kriittisiä metalleja verrattuna sähköautojen akkuihin.
Kehittyneemmät akkuteknologiat tekevät kevyistä sähköajoneuvoista edullisempia ja lisäävät kuluttajien kiinnostusta, mikä on laajalle käyttöönotolle ratkaisevan tärkeää. Sylinterimäisten akkukennojen hyödyntäminen tukee sähköisen liikkumisen lisäksi useita muita teollisuudenaloja, kuten droneja, sähkötyökaluja, kotitalouksien akkuvarastointia ja sähköautojen puskuroitua latausta, mikä vahvistaa ja monipuolistaa akkujen arvoketjua Euroopassa.
Teollisten hyötyjen lisäksi kevyiden sähköajoneuvojen markkinoiden tukeminen on tärkeässä roolissa liikkumismuotojen kestävyydessä. Jos vain 13 prosenttia henkilö- ja pakettiautoilla tehtävistä alle 8 kilometrin matkoista korvataan kevyillä sähköajoneuvoilla, hiilidioksidipäästöt vähentyvät jopa 30 megatonnia vastaavan määrän. Liikkumismuotojen muutos edistää julkista ja jaettua liikennettä Euroopan ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Siirtymällä kevyisiin sähköajoneuvoihin voidaan tukea EU:n akkupassin toiminnallista tehokkuutta akkujen korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Samalla tuetaan selkeämpiä turvallisuusstandardeja ja korjaamista koskevia takuuvastuita. Investoimalla akkupakettien suunnittelussa myös niiden purkamisen ja kiertotalouden helpottamiseen voidaan edelleen parantaa kevyiden sähköajoneuvojen ympäristövaikutusta.
Tutkimus kehottaa Eurooppaa integroimaan kevyet sähköajoneuvot osaksi laajempaa teollista strategiaa, mikä tukee koko arvoketjun kasvua akkutuotanto mukaan luettuna. Tämä varmistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan EU:n siirtymisessä kestävään liikkuvuuteen.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
