Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144-1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuoreen tutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttäminen kevyisiin sähköajoneuvoihin voisi leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.
EIT Urban Mobility -aloitteen teettämä tutkimus arvioi, että sähköpyörien, -mopojen ja -skootterien kaltaisten kevyiden sähköajoneuvojen määrän Euroopassa odotetaan nousevan yli 25 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Näiden myötä saavutettaisiin viidesoa EU:n liikenteeseen kohdistamasta 165 megatonnin päästötavoitteesta.
Kevyiden sähköajoneuvojen arvioitu vuotuinen akkujen kysyntä on noin 36 gigawattituntia vuoteen 2030 ja 71 gigawattituntia vuoteen 2040 mennessä. Nämä ns. LEV-akut (light electric vehicles) tarvitsevat lisäksi 10–30 kertaa vähemmän kriittisiä metalleja verrattuna sähköautojen akkuihin.
Kehittyneemmät akkuteknologiat tekevät kevyistä sähköajoneuvoista edullisempia ja lisäävät kuluttajien kiinnostusta, mikä on laajalle käyttöönotolle ratkaisevan tärkeää. Sylinterimäisten akkukennojen hyödyntäminen tukee sähköisen liikkumisen lisäksi useita muita teollisuudenaloja, kuten droneja, sähkötyökaluja, kotitalouksien akkuvarastointia ja sähköautojen puskuroitua latausta, mikä vahvistaa ja monipuolistaa akkujen arvoketjua Euroopassa.
Teollisten hyötyjen lisäksi kevyiden sähköajoneuvojen markkinoiden tukeminen on tärkeässä roolissa liikkumismuotojen kestävyydessä. Jos vain 13 prosenttia henkilö- ja pakettiautoilla tehtävistä alle 8 kilometrin matkoista korvataan kevyillä sähköajoneuvoilla, hiilidioksidipäästöt vähentyvät jopa 30 megatonnia vastaavan määrän. Liikkumismuotojen muutos edistää julkista ja jaettua liikennettä Euroopan ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Siirtymällä kevyisiin sähköajoneuvoihin voidaan tukea EU:n akkupassin toiminnallista tehokkuutta akkujen korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Samalla tuetaan selkeämpiä turvallisuusstandardeja ja korjaamista koskevia takuuvastuita. Investoimalla akkupakettien suunnittelussa myös niiden purkamisen ja kiertotalouden helpottamiseen voidaan edelleen parantaa kevyiden sähköajoneuvojen ympäristövaikutusta.
Tutkimus kehottaa Eurooppaa integroimaan kevyet sähköajoneuvot osaksi laajempaa teollista strategiaa, mikä tukee koko arvoketjun kasvua akkutuotanto mukaan luettuna. Tämä varmistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan EU:n siirtymisessä kestävään liikkuvuuteen.
Oletko koskaan miettinyt miten kokonaiskustannukset eroavat käyttäessäsi kideresonaattoria tai MEMS-oskillaattoria? Tämä kysymys ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen valintaprosessissa, koska kide näyttäisi olevan hinnaltaan niin paljon halvempi – ainakin pintapuolisesti tarkasteltuna. Vaikka kiteiden yksikkökustannukset ovat yleensä oskillaattoreita halvempia, niin kokonaiskustannuksia laskettaessa tilanne näyttääkin aivan toiselta.
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
