Vuoteen 2030 mennessä Euroopan suunniteltu akkutuotannon kapasiteetti nousee 1144-1800 gigawattituntiin, mikä ylittää selvästi sähköautojen ennustetun 317–696 gigawattitunnin akkukysynnän. Tuoreen tutkimuksen mukaan kapasiteetin käyttäminen kevyisiin sähköajoneuvoihin voisi leikata liikenteen CO2-päästöjä jopa 30 megatonnilla vuoteen 2030 mennessä.
EIT Urban Mobility -aloitteen teettämä tutkimus arvioi, että sähköpyörien, -mopojen ja -skootterien kaltaisten kevyiden sähköajoneuvojen määrän Euroopassa odotetaan nousevan yli 25 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Näiden myötä saavutettaisiin viidesoa EU:n liikenteeseen kohdistamasta 165 megatonnin päästötavoitteesta.
Kevyiden sähköajoneuvojen arvioitu vuotuinen akkujen kysyntä on noin 36 gigawattituntia vuoteen 2030 ja 71 gigawattituntia vuoteen 2040 mennessä. Nämä ns. LEV-akut (light electric vehicles) tarvitsevat lisäksi 10–30 kertaa vähemmän kriittisiä metalleja verrattuna sähköautojen akkuihin.
Kehittyneemmät akkuteknologiat tekevät kevyistä sähköajoneuvoista edullisempia ja lisäävät kuluttajien kiinnostusta, mikä on laajalle käyttöönotolle ratkaisevan tärkeää. Sylinterimäisten akkukennojen hyödyntäminen tukee sähköisen liikkumisen lisäksi useita muita teollisuudenaloja, kuten droneja, sähkötyökaluja, kotitalouksien akkuvarastointia ja sähköautojen puskuroitua latausta, mikä vahvistaa ja monipuolistaa akkujen arvoketjua Euroopassa.
Teollisten hyötyjen lisäksi kevyiden sähköajoneuvojen markkinoiden tukeminen on tärkeässä roolissa liikkumismuotojen kestävyydessä. Jos vain 13 prosenttia henkilö- ja pakettiautoilla tehtävistä alle 8 kilometrin matkoista korvataan kevyillä sähköajoneuvoilla, hiilidioksidipäästöt vähentyvät jopa 30 megatonnia vastaavan määrän. Liikkumismuotojen muutos edistää julkista ja jaettua liikennettä Euroopan ilmastotavoitteiden mukaisesti.
Siirtymällä kevyisiin sähköajoneuvoihin voidaan tukea EU:n akkupassin toiminnallista tehokkuutta akkujen korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi. Samalla tuetaan selkeämpiä turvallisuusstandardeja ja korjaamista koskevia takuuvastuita. Investoimalla akkupakettien suunnittelussa myös niiden purkamisen ja kiertotalouden helpottamiseen voidaan edelleen parantaa kevyiden sähköajoneuvojen ympäristövaikutusta.
Tutkimus kehottaa Eurooppaa integroimaan kevyet sähköajoneuvot osaksi laajempaa teollista strategiaa, mikä tukee koko arvoketjun kasvua akkutuotanto mukaan luettuna. Tämä varmistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan EU:n siirtymisessä kestävään liikkuvuuteen.
Kontron aloitti vuoden 2025 vahvasti, raportoidessaan merkittävää kasvua kannattavuudessa ja tilauskannassa. Samalla yhtiö laajentaa IoT-tuotevalikoimaansa uudella LTE-yhteyksiä hyödyntävällä teollisuuslaitteella.
Kalifornialainen vuonna 2008 perustettu Amprius Technologies on valmis siirtymään sarjatuotantoon uudenlaisen akkukennotekniikkansa kanssa. Yhtiön "Sicore"-niminen kenno käyttää pii-nanopilareihin perustuvaa anoditeknologiaa ja saavuttaa huipputason energiatiheyden: 450 Wh/kg painon mukaan ja 950 Wh/l tilavuuden mukaan.
GaN-teknologian edelläkävijä Navitas Semiconductor on julkistanut uuden GaNSense Motor Drive IC -piirisarjan, joka mullistaa moottorinohjauksen tehokkuuden ja integraation. Uusi ratkaisu yhdistää kaksi galliumnitridi-FET-transistoria (GaN FET), ohjauksen, suojaukset ja virranmittauksen yhteen, täysin integroituun piiriin.
Maantiekuljetukset ovat elintärkeitä talouselämälle. Kuorma-autoilla kuljetetaan ruokaa, tarvikkeita, materiaaleja ja monia muita tavaroita mihin tahansa paikkaan. Vaikka keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen osuus maailman ajoneuvoista on vain neljä prosenttia, niiden osuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä on 40 prosenttia, tehden niistä kasvihuonekaasupäästöjen päälähteen, joka on otettava huomioon pyrittäessä kohti hiilivapautta.
