Schneider Electric toimittaa Lidlin Järvenpäähän rakennettavaan uuteen jakelukeskukseen Suomen ensimmäisen kysyntäjoustoa hyödyntävän teollisen energianhallinnan järjestelmän. Järjestelmällä tavoitellaan yli 50 prosentin energiasäästöä. 

Cornellin yliopiston johtama tutkimusryhmä on kehittänyt täysin uudenlaisen akkurakenteen, joka mahdollistaa akkujen lataamiseen tyteen varaukseen sekunneissa. Löydös voi mullistaa monenlaisten elektroniikkalaitteiden käytön.

Penn State -yliopiston tutkijoiden kehittämä pietsosähköinen keraaminen vaahto tarjoaa kymmenkertaisen kasvun kykyyn kerätä mekaanista ja lämpöenergiaa tavanomaisiin pietsosekoitteisiin verrattuna. Ratkaisu on lisäksi erittäin edullinen.

Moni on sitä mieltä, että älypuhelimen jatkuva lataaminen on niiden suurin riesa. akkujen koot kyllä kasvavat ja nyt 3500-4000 milliampeeritunnin akku alkaa olla sääntö uusissa malleissa. Mutta miltä kuulostaisi älypuhelin, jonka akun kapasiteetti olisi 12 000 milliampeerituntia?

Innovatiiviset UPS-suunnittelutekniikat tuovat sekä paremman tehokkuuden että suorituskykyä.

Useimmat kaupalliset aurinkokennot muodostuvat kahdesta puolijohdekerroksesta ja niiden välisestä liitosrajapinnasta. Valosähköä voi kuitenkin kerätä myös tasa-aineisilla materiaaleilla. Tällainen valosähköinen vaikutus esiintyy tietyillä puolijohteilla ja eristeillä, joissa niiden täydellisen symmetrian puuttuminen mahdollistaa jännitteen muodostumisen.

Alumiini on yksi vaihtoehdoista, joita tutkijat ovat selvittäneet akkujen materiaaliksi. Koska alumiiniakkujen elektrolyyttineste on erittäin aggressiivinen ja korrosioi ruostumatonta terästä ja jopa kultaa ja platinaa, tutkijat etsivät korroosionkestäviä materiaaleja näiden akkujen johtaville osille. Nyt tutkijat ovat löytäneet etsimänsä titaaninitridistä, keraamisesta materiaalista, jolla on riittävän suuri johtokyky.

Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä voidaan rajoittaa tehokkaasti hyödyntämällä moottorin sammutus-käynnistysautomatiikkaa. Se tuo kuitenkin uusia haasteita auton elektroniikkajärjestelmän suunnitteluun. Buck-boost-tyyppinen tehonhallintapiiri tarjoaa toimivan ratkaisun.

Apple myy ennätysmäärät uusia kalliita iPhone-mallejaan, mutta joissakin suhteissa laitteet ovat yhä jäljessä Android-leiriä. Näin on ollut erityisesti pikalatauksessa. Nyt Apple on ainakin huhujen mukaan ottamassa Androidin etumatkaa kiinni.

Schneider Electric on julkistanut pienjänniteverkon laskentaan ja kojevalintaan tarkoitetun Ecodial Advance Calculation -ohjelmiston, jonka avulla voi jo suunnitteluvaiheessa optimoida sähköverkon laskennan, sähköasennuksen ja projektikustannukset. Ohjelmisto soveltuu sekä uusien sähköasennusten suunnitteluun että olemassa olevien asennusten laajentamiseen.

Kiinalaisten Hong Kongin ja Shenzhenin yliopistojen tutkijat ovat kehittäneet langoista kudotun sinkki-ioniakun, joka on vedenpitävä sekä joustava ja venyvä. Ryhmä kehräsi hiilinanoputkikuituja langoiksi, joista osa päällystettiin sinkillä anodin muodostamiseksi ja toinen osa magnesiumoksidilla katodiksi. Nämä kaksi kappaletta kierrettiin sitten kaksoiskierteeksi ja päällystettiin polyakryyliamidielektrolyytillä ja koteloitiin silikoniin.

ABB aikoo mullistaa sähköverkkojen muuntoasemat. Yhtiö on esitellyt maailman ensimmäisen digitaalisen muuntimen. Ability-muunnin esiteltiin Hannoverin teollisuusmessuilla.

ABB:n mukaan kaikki sen tehtailta valmistuvat muuntimet ovat pian digitaalisia. Ne mahdollistavat laitteiston etämonitoroinnin ja data-analytiikan reaaliajassa verkon yli. Tämä johtaa parempaan kuvaan sähköverkon toiminnasta.

Berkeleyn yliopiston tutkijat Kaliforniassa ovat kehittäneet ohutkalvojärjestelmää, jota voidaan käyttää erilaisiin alle sadan Celsius-asteisen hukkalämmön keruuseen. Kehitetty ohutkalvojärjestelmä toimii pyrosähköisenä energiamuuntimena, jossa energiamuunnos toimii parhaiten hyödyntämällä termodynaamisia syklejä.

Litiumioniakkujen varauskykyä rajoittavia grafiittianodeja pyritään korvaaman litiumilla tai natriumilla. Ikävä kyllä alkalimetallit ovat hyvin reaktiivisia perinteisten akkuelektrolyyttien kanssa, mikä voi johtaa dentriittien muodostumiseen. Nyt ongelmaan on löytynyt ratkaisu.

Korealaisessa KAIST-tutkimuskeskuksessa on jo pitkään tutkittu natriumia akkujen mahdollisena materiaalina. Kyse on siis periaatteessa erittäin turvallisesta suolaioniakusta. Nyt KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology) tutkijat ovat kehittäneet kuparisulfidianodin, joka voi mahdollistaa tekniikan kaupallistamisen.

Litiumioniakku on tällä hetkellä esimerkiksi sähköautojen voimanlehteiden valtavirta. Belgialaisessa IMEC-tutkimuskeskuksessa on kuitenkin kehitetty tekniikka, jolla akut saadaan latautumaan nopeammin ja niiden tehotiheys kasvaa samalla merkittävästi.

Uudenlaiset perovskiittiin perustuvat aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Ikääntymistä pystytään seuraamaan ja ennustamaan täsmällisesti valokuvaamalla aurinkokennoja.

National Renewable Energy Laboratory (NREL) tutkijat ovat löytäneet uuden lähestymistavan vedettömän magnesium-metalliakun kehittämiseksi. Tutkijoiden kehittämä menetelmä mahdollistaa magnesiummetallin käänteisen kemian korroosioimattomassa karbonaattipohjaisessa elektrolyytissä. Ideaa on myös testattu protokennostossa.

Analog Devicesin tejolähdepuoli eli entinen Linear on esitellyt mikromoduulin akkukäyttöisten ja optisten laitteiden tehonsyöttöön. LTM4661-regulaattori on pakattu 6,25 x 6,25 x 2,42 millin BGA-koteloon, joten yksipuolisella piirikortilla se vie tilaa alle yhden neliösentin. Kaksipuolisella aaa tarvitaan alle puoli neliösenttiä.

Saksalaisen Fraunhofer-instituutin aurinkoenergian tutkimuslaitos ilmoittaa yltäneensä piipohjaisessa aurinkokennossa 33,3 prosentin hyötysuhteeseen. Rakenne on moniliitospohjainen (multi-junction) ja tutkimustyön tulokset julkaistiin Nature Energy -lehden uusimmassa numerossa. Lukema on uusi ennätys piipohjaisissa aurinkokennoissa.