NASA on valinnut Microchipin kehittämään uuden PIC64 High-Performance SpaceFlight Computer (HPSC) -mikroprosessorin, jonka on tarkoitus muodostaa avaruuselektroniikan perusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Valinta heijastaa avaruusteollisuuden nopeasti kasvavia laskentavaatimuksia, kun sekä julkinen että yksityinen avaruustoiminta laajenee voimakkaasti.
Kalifornian yliopiston tutkimusryhmä on ottanut merkittävän edistysaskeleen oksidisten superkondensaattoreiden kehitystyössä. Näissä energian varastointilaitteissa yhdistyisivät akun pitkäikäisyys ja kondensaattorien nopean latausajan ja suuren tehon ominaisuudet. Ratkaistakseen akkujen ja superkondensaattorien yhteensovittamisen ongelman tutkijat muuttivat energiaa varastoivan materiaalin atomirakennetta. Näin he onnistuivat avaamaan atomisia "kaistoja" suuremmalle joukolle energiaa kantavia ioneita. Uusi materiaali mahdollistaa eräänlaisen hybridikondensaattorin valmistamisen.
Valmet Automotiven marras-joulukuussa toteuttama 250 autonrakentajan rekrytointikampanja tuotti ennätysmäärän hakemuksia. Kaikkiaan hakuaikana 16.11. – 18.12. jätettiin 2597 hakemusta. Valintaprosessi jatkuu tammikuun loppuun.
Tahdistus on kriittisen tärkeä tekijä kaikille elektroniikkalaitteille. VTT on tutkinut ajan siirtoa tietoliikenneverkoissa erittäin tarkalla ns. White Rabbit -protokollalla yhdessä Alankomaiden ja Ruotsin metrologialaitosten, VSL:n ja SP:n kanssa. Testissä sillä päästiin kahden nanosekunnin tarkkuuteen sadan päivän aikana.
Nokia on kertonut ostavansa amerikkalaisen Deepfieldin, joka on erikoistunut IP-pohjaisten reaaliaikaiseen analytiikkaan. Deepfieldin tekniikan avulla yritykset voivat parantaa verkkojensa suorituskykyä, tehokkuutta ja turvallisuutta.
Teksasilainen Ambiq Micro tunnetaan ARM-pohjaisista ohjainpiireistä, joiden tehonkulutus jää merkittävästi kilpailevia piirejä alhaisemmaksi. Nyt yhtöi on esitellyt toisen polven Apollo-ohjaimet. Ne lupaavat mullistaa esineiden internetiin kytkettyjen laitteiden tehonkulutuksen.
PIN-koodit ja salasanat ovat oikeastaan aika surkea suoja asiansa osaavia kyberrikollisia vastaan. Salasana ei kuitenkaan koskaan katoa kokonaan, sillä maailman ihmisistä kaksi prosenttia on sellaisia, joiden sormenjälki ei toimi biometrisenä tunnisteena.
Microsoft on sopinut yhteistyötä karttapalveluja kehittävien HEREn, TomTomin ja Esrin kanssa. Tarkoituksena on luoda eräänlainen ”maailmankartta”, jossa esineiden internetiin liittyvien laitteiden paikkatieto olisi käytettävissä Azure-pilvipalvelun kautta.
Sisältöpalveluja tarjoava Akamai listaa säännöllisesti maiden keskimääräiset internetyhteyksien nopeudet. Suomessa netti on nyt Euroopan neljänneksi nopein. Keskimäärin suomalaisella on käytössään 17,6 megabitin nettiyhteys.
Rittalin uuden Blue e+ -malliston jäähdyttimet ovat vastikään voittaneet kaksi arvostettua kansainvälistä palkintoa. Tutkijoista, toimittajista ja teknologia-alan konsulteista koostunut RAC Cooling Industry Awards 2016 -palkintoraati valitsi Blue e+ -jäähdyttimet ”Vuoden 2016 jäähdytintuotteeksi” Lontoossa järjestetyssä palkintogaalassa. Hollannin Utrechtissa World Technology & Science -messujen kävijät puolestaan äänestivät Blue e+ -laitteet TechAward -innovaatiopalkinnon voittajaksi-
Amerikkalainen ethernet-piirejä kehittävä Aquantia on esitellyt ohjainpiirin, jonka avulla rakennusten nykyiset gigabitin ethernet-verkot voidaan päivittää 2,5, 5 ja 10 gigabitin nopeuksiin. Tämä onnistuu edullisesti, ilman että vanhaa kaapelointia tarvitsee vaihtaa.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
