Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Teknologiatapahtuma Slush kerää Helsinkiin 1700 startuppia ja 15 tuhatta vierasta satoine kansainvälisine sijoittajineen, jossa jälkimmäisten rahojen toivotaan löytävän ensimmäisten innovaatiot. Eilisen pitchaus-kisan perusteella Slushissa on paljon samaa kuin television Leijonan Luola -ohjelmassa.
Oululaisfyysikot ovat onnistuneet kehittämään energiatehokkaan nanopinnan kasvien lehtien pintarakennetta mallintamalla. Polymeerimuovipinnalle tehdyn nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 prosenttia. Nanokalvoja voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kasvihuoneiden lämmön ja valon tuotannossa.
Lausannen EPFL:n (École polytechnique fédérale de Lausanne) tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen perovskiittimateriaalin, jonka ainutlaatuisia ominaisuuksia voidaan käyttää rakennettaessa seuraavan sukupolven kiintolevyjä. Uudessa materiaalissa magneettinen järjestys voidaan muuttaa nopeasti häiritsemättä sitä lämmityksellä. Tutkimussaavutus esittelee itse asiassa ensimmäisen magneettisen valojohteen.
Slushin eilinen pitchaus-alkukisa oli kovaa vääntöä tämänpäiväisistä 20 paikasta semifinaaliin. Eilen esitetyistä ideoista moni oli vielä vaatimaton, mutta joukossa oli todellisia helmiä. Sellaisia löytyi ainakin kolme.
Tärkein ja laajin kiinteistöjen sähköasennuksia koskeva standardi Suomessa on pienjännitestandardi eli SFS 6000. Standardia valmistelevan ryhmän työ on loppusuoralla ja standardiehdotus lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2017. Voimaan standardi tulee näillä näkymin syksyllä 2017.
Palvelinkoneiden myynti pieneni rahassa mitattuna 5,8 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Volyymeissä pudotusta tuli 2,6 prosenttia. Intel vastaa hiipuvaan markkinaan uusilla, kalliimmilla prosessoreilla.
BMW, Daimler, Ford ja Volkswagen ovat perustaneet yhteisyrityksen, joka tulee rakentamaan laajan, nopeiden latausasemien verkoston Euroopan sähköautoille. Asemien on tarkoitus olla nykyistä nopeampia. Asemia tulee Euroopan valtateiden varrelle peräti 400.
Ericsson ilmoitti syyskuussa lopettavansa kaiken laitetuotannon Ruotsissa. Eilen yhtiön jäljälläolevissa Boråsin ja Kumlan tehtaissa kerrottiin lopulliset madonluvut. Potkut tulevat 820 tuotannon työntekijälle.
Microsoft perustaa IoT Paja -säätiön Suomeen. Kyseessä on 14 miljoonan dollarin kertaluontoinen investointi, jonka tarkoitus on edistää esineiden internetin kasvua ja laajentumista.
Varsinkin lomamatkoilla on kiva löytää kahvila, joka tarjoaa kupillisen lisäksi ilmaisen langattoman nettiyhteyden. Tietoturvayhtiö Kaspersky Labin mukaan tällaiseen reitittimeen ei ehkä kannata liittyä. Lähes kolmannes niistä on täysin suojaamattomia ja vain odottavat tietojesi varastamista.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?