Googlen älylasit tulivat markkinoille vuonna 2013 ja ne olivat aikanaan todella futuristinen puettava laite. Tammikuun CES-messuilla saksalainen Bosch Sensortech esittelee uuden älylasikonseptin, jonka myötä Googlen laseista tulee kertaheitolla museotavaraa.

Verenpaine on tärkeä terveyden indikaattori ja nyt sen mittaaminen onnistuu myös älypuhelimella ilman mansetteja. Innovaation taustalla on sveitsiläisen Leman Micro Devicesin V-Sensor -anturipiiri.

Israelista tulee paljon edistynyttä anturitekniikkaa. Nyt Vayyar Imaging on tuomassa markkinoille uudenlaista anturipiiriä, joka näkee tarkasti kaiken ympärillään ilman kameraa. Piiri hyödyntää RF-säteilyä. Alun perin yritys kehitti uudenlaista kuvantamistekniikkaa lääketieteeseen, mutta nyt RF-näkemisen edut halutaan viedä suuremmille markkinoille eli teollisuuteen ja kulutuselektroniikkaan. CES-messuilla yhtiö demoaa anturipiiriä, joka pitää sisällään 72 lähetintä ja vastaanotinta.

Kun suorituskykyistä elektroniikkaa kutistetaan yhä pienempään, seuraukset voivat olla odottamattomia. Näyttää esimerkiksi siltä, että uusimman Raspberry PI -kortin HDMI-liitäntä blokkaa kortin wifi-yhteyden. Asiasta kerrotaan Hackaday-sivuilla. Bryan Cockfield -niminen käyttäjä kertoo, että rakentelijat ovat raportoineen ongelmasta jo jonkin aikaa. Ilmeisesti HDMI-liitäntä generoi sen verran RF-kohinaa, että se häiritsee kortin wifi-radiota. Mutta vain kanavalla 1, ovat rakentelijat huomanneet.

Tämän päivän edistyneimmät yksikaistaiset GNSS-vastaanottimet täyttävät V2X- ja ADAS-järjestelmien ja autonomisen ajamisen tarkkuusvaatimukset ihanteellisissa oloissa taivasalla. Jotta ne voisivat palvella tarkoitustaan aina ja kaiken aikaa, vastaanottimien täytyy ylittää puutteensa kaupunkioloissa ja muissa haastavissa ympäristöissä. Tämä artikkeli esittää, miten tähän päästään monitaajuisilla RTK-lokipaikannusjärjestelmillä, jotka käyttävät GNSS-korjauspalveluja dynaamisessa ajoneuvossa.

Alkuvuodesta 2021 markkinoille pitäisi alkaa tulla kannettavia tietokoneita, joissa on valmiina 5G-piirisarja. Intel kehittää tätä varten alustaa, jossa modeemitoimittaja ei monen yllätykseksi olekaan Qualcomm, vaan taiwanilainen Mediatek.

Vaasan yliopistossa opiskellut diplomi-insinööri Joel Reijonen on saanut TEKin myöntämän diplomityöpalkinnon. Reijosen työn aihe on Hajautettu koneoppiminen autonomisille laivoille hajautetussa pilviympäristössä.

NFC-yhteyksiä käytetään jo laajasti esimerkiksi mobiilimaksamiseen, mutta tekniikalla on edelleen omat haasteensa. Myyntipäätteiden näyttö aiheuttaa kohinaa, minkä takia lukulaitteiden antennien täytyy olla suhteellisen kookkaita.

Avoin RISC-V-arkkitehtuuri haluaa kovasti haastaa Arm-prosessorien aseman sulautetuissa sovelluksissa – jopa älypuhelimissa – ja nyt se ottaa ison askeleen lähemmäksi tavoitettaan. Tämä tapahtuu SiFive-yhtiö uuden U8-prosessoriperheen muodossa.

Elektroninen ohjaus eli Steer-by-Wire on käsitteenä tuttu jo vuosien takaa. Siitä huolimatta tuotantovaiheeseen ei ole vielä päässyt juuri lainkaan ilman ohjauspyörää ohjattavissa olevia ajoneuvoja tiukkojen tienkäytön turvamääräysten vuoksi. Nyt ensimmäiset ajoneuvojen tuotantoon tarkoitetut elektronisen ohjauksen mahdollistavat ratkaisut ovat saatavissa.

Telia julisti XR-innovaatiokilpailunsa tulokset eilen. Voittajaksi selviytyi Gribbing Oy:n idea Grib x Telia. Palkinnoksi voitostaan Gribbing sai 30 000 euroa ja mahdollisuuden yhteistyöhön Telian kanssa koko Pohjolan ja Baltian alueella. Grib x Telia vakuutti tuomariston varsinkin massoille suunnatulla idealla ja sopivuudellaan Telian portfolioon.

Verkkokaupan uskotaan kasvavan Suomessa 10 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2025 viidennes ostaa jo kaiken tai lähes kaiken verkosta. Tämä tuo uuden haasteen koteihin: kuka on vastaanottamassa ostoksia päiväsaikaan? Abloyn, Telian ja Postin mukaan vastaus ongelmaan on älylukko. Yritykset käynnistävät yhdessä kokeilun, jossa verkkokauppaostokset toimitetaan kotiin älylukkojen avulla. Älylukon ansiosta paketit voidaan toimittaa suoraan tilaajan eteiseen ilman, että vastaanottajan on oltava kotona.

23 vuotena ensiesittelynsä jälkeen USB-liitännän leviäminen ympäri maailman elektroniikkateollisuutta on ollut ennennäkemätöntä. Nyt vuosittaiset toimitukset ovat yli kolme miljardia porttia, joten USB on selvästi yleisimmin käytetty liitäntätekniikka. Läppärit, tabletit, älypuhelimet ja monet muut laitteet nojaavat siihen latausvirran ja datan liikuttamisessa.

Kyberturvapalveluita kehittävä Nixu julkaisi tänään mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa selvitettiin tekoälyn merkitystä yritysten kyberturvan käytössä. Yhtiön tuotekehityksen kyberturvan johtaja Matti Suomisen asiaan liittyy edelleen monia haastavia kysymyksiä. – Kuinka paljon esimerkiksi päätäntävaltaa tekoälylle voi antaa, Suominen kysyy.

Minkälaisilla laitearkkitehtuureilla neuroverkkojen prosessointi olisi kaikkein tehokkainta? DSP:llä? Grafiikkaprosessoreilla? Kalifornialainen Blaize uskoo, että sen kehittämä uusi suoritin on tehokkain ratkaisu.

Syväoppimiseen perustuville avoimen lähdekoodin neuroverkoille povataan huikeita kasvulukuja jo lähivuosiksi. Verkoille laadittujen ohjelmistokehysten lisäksi tarvitaan järjestelmien suunnittelijoille tarkoitettuja tehotyökaluja ohjelmistojen kehittämiseksi. Sellainen on esimerkiksi Intelin tarjoama OpenVINO-työkalupaketti.

Uusissa autoissa on jo vuosia ollut avaimeton käynnistys. Seuraavaksi vuorossa on avaimeton auton oven avaaminen. BMW, Continental ja NXP kehittävät yhdessä tähän ratkaisuja UWB- eli ultralaajakaistapiirien avulla. Tekniikka halutaan standardoida laajemminkin autojen käyttöön.

IDC:n mukaan kolmannella neljänneksellä myytiin 70,4 miljoonaa tietokonetta. Määrä on kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yhdeksi suosituimmista koneita on kuitenkin noussut vuonna 2012 esitelty pienikokoinen kehittäjäkortti.

ETN järjesti viime viikolla Teknologia19-messujen aikaan lukijakilpailun, jossa äänestettiin tuoreen ETNdigi-lehden parasta artikkelia. Ykköseksi nousi lukijoiden mukaan artikkelista 8-bittisten mikro-ohjaimien käytöstä, joka oli niukasti suositumpi kuin Linux-tietoturvaa käsitellyt artikkeli.

Sveitsiläisen Paul Scherrer -instituutin (PSI) ja Zürichin teknisen korkeakoulun tutkijat ovat kehittäneet mikrorobotin, joka voi suorittaa erilaisia toimintoja. Näissä olevat ensimmäiset nanomagneetit ohjelmoidaan magneettisesti ja sitten erilaisia liikkeitä ohjataan magneettikentän avulla. Tällaisia halkaisijaltaan vain muutaman kymmenen mikrometrin kokoisia robotteja voitaisiin käyttää esimerkiksi ihmiskehossa pienten toimenpiteiden suorittamiseen.