Minkälaisilla laitearkkitehtuureilla neuroverkkojen prosessointi olisi kaikkein tehokkainta? DSP:llä? Grafiikkaprosessoreilla? Kalifornialainen Blaize uskoo, että sen kehittämä uusi suoritin on tehokkain ratkaisu.
Blaize tunnettiin aiemmin nimellä Thinci. Sen kehittämä prosessoriarkkitehtuuri on GSP eli Graph Stremaing Processor. Periaate on yksinkertainen: valtaosa neuroverkoista perustuu graafien käsittelyyn. Blaizen GSP on tähän laskentaan optimoitu prosessori alusta alkaen.
Markkinoille on useita startuppeja, jotka puhuvat samantyyppisestä neuroverkkolaskennasta. Blaize kuitenkin sanoo, että heidän arkkitehtuurinsa on ensimmäinen natiivi GSP-arkkitehtuuri. Yhtiö onkin monia muita pidemmällä, sillä he ovat jo toimittaneet asiakkaille Linux-työasemia, joilla GSP-pohjaisia sovelluksia voi kehittää.
Blaizen prosessori pystyy prosessoimaan useita neuroverkkoja rinnakkain ja kokoisia työprosesseja yhdessä järjestelmässä. Lisäksi se tukee laajaa valikoimaa erilaisia heterogeenisia laskentaprosesseja.
Alusta on täysin ohjelmoitava, joten se mahdollistaa optimoitujen tekoälymallien, prosessien ja sovellusten kehittämisen. Nykyisiin AI-alustoihin verrattuna Blaize lupaa 10-100-kertaisen parannuksen suorituskykyyn, tehonkulutukseen, laskennan latenssiin, sekä laitteiden kokoon ja hintaan.
Ensimmäisiä järjestelmiä Blaizen suorittimen pohjalta on kehitetty jo viime vuodesta alkaen esimerkiksi autoelektroniikkaa, konenäköön ja yritysten palvelinlaskentaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
