Puolijohde- ja piirilevysuunnittelun seuraavaa vaihetta määrittävät kaksi rinnakkaista tavoitetta. Ensinnäkin halutaan kasvattaa suunnittelutyökalujen suorituskykyä. Lisäksi on tärkeää parantaa suunnittelijoiden tuottavuutta.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.
Ulkopuolelta elektroninen järjestelmä voi näyttää yhtenäiseltä kokonaisuudelta – yhdeltä laitteelta, joka toimii saumattomasti yhteen. Mutta pinnan alla todellisuus on toinen: sulautettu järjestelmä on pirstaleinen, monikerroksinen maailma, jossa jokainen kerros on niin itsenäisen monimutkainen, että se synnyttää oman työkalujensa, asiantuntijoidensa, työnkulkujensa ja jopa filosofioidensa ekosysteemin.
USB-väylän lisäämiseksi sulautettuun järjestelmään on kaksi suoraviivaista tapaa: joko käyttämällä sovelluskohtaista ASIC-piiriä tai valitsemalla mikro-ohjain, johon on integroitu oheislohkona tuki USB-protokollalle. Kummallakin lähestymistavalla on omat hyvät ja huonot puolensa.
EEPROM on edelleen varma ja käyttökelpoinen ei-haihtuvan muistin teknologia, jolla on merkittäviä etuja moderneissa sovelluksissa. STMicroelectronicsin Sylvain Fidelis korostaa EEPROMin ydinvahvuuksia ja syitä, miksi se on insinöörien suosikki tänään ja tulevaisuudessa.
Maanviljely on parhaillaan suuren teknisen murroksen keskellä, jota jotkut kutsuvat nimellä Farming 4.0. Tätä muutosta vauhdittavat autonomiset koneet, joissa on runsaasti tunnistavia ja prosessoivia piirejä. Nämä koneet keräävät ja analysoivat dataa, jonka perusteella voidaan reaaliaikaisesti tehdä päätöksiä tuottavuuden, tehokkuuden, ympäristökestävyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Vuosikymmenten ajan avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat olleet modernin tietotekniikan hiljainen moottori. Jokainen mobiilisovellus, yritysjärjestelmä ja tekoälykehys rakentuu niiden varaan. Mutta kun maailmanlaajuinen kysyntä ohjelmistoinfrastruktuurille kasvaa, yksi karu totuus käy väistämättömäksi: avoin lähdekoodi ei ole ilmaista.
Koneoppiminen (ML) ja tekoäly (AI – joista ML voidaan nähdä tekoälyn osajoukkona) on perinteisesti toteutettu korkean suorituskyvyn laskentajärjestelmissä ja viime vuosina yhä enemmän pilvessä. Nyt niitä kuitenkin hyödynnetään yhä useammin sovelluksissa, joissa käsittely tapahtuu lähellä datan lähdettä. Tämä on ihanteellista IoT-laitteille: kun analyysi tehdään reunalla, pilveen tarvitsee lähettää vähemmän dataa. Tulos on parempi suorituskyky pienemmän viiveen ansiosta ja parempi tietoturva.
Ultra wideband -tekniikasta (UWB) on tullut merkittävä langaton viestintätekniikka, jolla on laaja sovellusalue. Kehityksen ja käyttöönoton edetessä UWB:stä tulee keskeinen osa seuraavan sukupolven langatonta viestintää ja paikannusta.
Merkittävät puolijohdevalmistajat tekevät rohkeita investointeja tehopuolijohteisiin ja niiden valmistusprosesseihin tarjotakseen erinomaisia tehokomponentteja elektroniikan kehittämiseksi seuraavan vuosisadan yhä moninaisempiin tarpeisiin. Toshiba on ‘Excellence in Power’ -konseptillaan yksi kehityksen kärkinimistä.
Puettavat lääkintälaitteet kasvattavat markkinoitaan nopeasti, kun uudet laitteet mullistavat terveyden seurantaa, lääkehoitoa ja terapiaa. Seuraavan sukupolven ratkaisut kuten vaikkapa jatkuvatoimiset glukoosimittarit asettavat tiukkoja vaatimuksia sulautettujen järjestelmäpiirien (SoC) kehitykselle. Mutta millaisia innovaatioita SoC-suunnittelu edellyttää, jotta puettavista lääkintäsovelluksista saadaan entistä tarkempia, pienempiä, tehokkaampia ja turvallisempia?
Avoimen RISC-V-arkkitehtuurin, reaaliaikaisten hypervisorien ja tehokkaiden sulautettujen AI-kehysten yhdistyminen merkitsee mullistavaa hetkeä kriittisten avaruusjärjestelmien suunnittelussa. SYSGO–Klepsydra–REBECCA-yhteistyö osoittaa, että on mahdollista kehittää täysin eurooppalainen pino älykkäitä, autonomisia avaruusalustoja varten, jotka tarjoavat tarvittavan kestävyyden, joustavuuden ja riippumattomuuden tulevaisuuden tehtäviin.
FPGA-pohjaiset liitäntäsiltapiirit ovat tärkeä osa monimutkaisissa autosovelluksissa. Niiden avulla lisätään sovellusten joustavuutta, sovitettavuutta ja saumatonta yhteentoimivuutta, jolloin on mahdollista toteuttaa yhteensopiva liitettävyys eri laiterajapintojen välillä jopa pitkän matkan päähän.
Sähkömoottorien ohjauksessa siirrytään IGBT-transistoreista SiC-kytkimiin niiden lukuisten etujen vuoksi. Esimerkiksi AC-moottorin invertterin hyötysuhde voidaan nostaa yli 98 prosenttiin, jolloin rakenteen tiheyttä voidaan lisätä. Kaiken takana ovat piikarbidin pienemmät kytkentähäviöt, korkeampi käyttölämpötila, parempi lämmönjohtavuus ja suurempi kytkentätaajuus, kirjoittaa Toshiba Electronics Europe.
Tekoäly siirtyy pilvestä koneisiin, kameroihin, antureihin ja robotteihin. Reunalla yksi laitteistoratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikkeen, vaan suorituskyky on sovitettava mallin, datan ja käyttökohteen mukaan.
Tekoäly lupasi tehdä ohjelmistokehityksestä halvempaa. Nyt koodia syntyy enemmän kuin koskaan, mutta Gartner varoittaa toisesta suunnasta. Kun koodin generoimisen arvo lähestyy nollaa, todellinen kustannus siirtyy tokeneihin, katselmointiin ja vastuun kantamiseen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Tekoäly siirtyy pilvestä koneisiin, kameroihin, antureihin ja robotteihin. Reunalla yksi laitteistoratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikkeen, vaan suorituskyky on sovitettava mallin, datan ja käyttökohteen mukaan.
