3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?
Entä jos tarvitset tiettyä komponenttia 10 vuoden ajan, mutta sen valmistus päättyy jo muutaman vuoden päästä. Oikeiden kumppanien kanssa tähänkin ongelmaan löytyy elektroniikkatuotannossa keinoja.
Välillä älypuhelimet voivat olla hämmästyttävän typeriä. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä, että toimistossa on omiin työtehtäviinsä keskittyviä työntekijöitä. Yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoo äänekäs popmusiikki, vaikka puhelimen haltija sattuu olemaan tupakkatauolla. Pöydälle jätetty puhelin värisee, liikkuu pöydän reunaa kohti, joten kollega joutuu nousemaan ylös ja sieppaamaan laitteen ennen kuin se putoaa lattialle.
Esineiden internet lupaa paljon. Tehokkaampaa arkielämää, parempaa turvallisuutta ja jopa terveellisempää elämää. Mutta mikään näistä ei onnistu ilman energiatehokkuuden paranemista.
Kun valitsee teholähdettää sovellukselleen, kannattaa olla silmä tarkkana. Joitakin powereita mainostetaan suurilla antotehoilla, jotka eivät käytännössä pidä paikkaansa.
Uusimmat älypuhelimet vaativat välillä enemmän tehoa esimerkiksi webbiselailussa. Tämä asettaa isoja vaatimuksia järjestelmän tehonsyötölle. Niihin voi vastata uuden polven regulaattoripiireillä.
Tehdashalleissa on käynnissä vallankumous, jota kutsutaan nimellä Teollisuus 4.0. Se edellyttää aiempaa tehokkaampaa ja suorituskykyisempää ja tiukempaan pakattua automaatiota. Ohjauslogiikat on pakko kutistaa.
Laitteiden virransyötön pitää onnistua yhä pienemmillä, viileämmillä ja tehokkaammilla ratkaisuilla. Tavoitteisiin voidaan päästä galliumnitridi-pohjaisilla tehokomponenteilla.
Sähköauto lupaa mullistaa koko autoilun. Sen tärkein komponentti on akusto, jonka lataaminen ja täysin oikea toiminta edellyttää erittäin tarkkaa virran ja jännitteen mittaamista.
Esineiden internet, teollisuuden internet tai IoT lupaa paljon. Millä keinoin se pystyy vastaamaan valtaviin odotuksiin, jota hypen keskellä siihen on ladattu?
Kannettavan laitteen akusta saa eniten irti, kun tuntee akkutekniikat, digitaalisen tehonhallinnan periaatteet sekä matalan tehonkulutuksen mahdollistavat analogiatekniikat.
Euroopan komissio haluaa määritellä myös datakeskuksen hiilijalanjäljen. Tätä varten käynnistettiin pilottiohjelma jo vuonna 2013. Tavoite on harmonisoida lainsäädäntö koko unionin alueella.
Väärennetyt komponentit ovat iso ongelma. Valmistajat menettävät rahaa ja laitteet hajoavat, koska osat eivät toimi oikein. Onneksi ongelmaa vastaan voi taistella.
Esineiden internet leviää nyt vauhdilla kaikkialle. Paras tapa liittää tulevat miljardit laitteet verkkoon on NFC-tekniikka, kertoo Avnet Silican Alessandro Vigano artikkelissaan.
Arrow Electronics tarjoaa suunnittelijoille webbipohjaisen tuotteiden elinkaaren palvelualustan, parts.arrow.com:n. Se on suunnittelijoiden kehittämä ja perustuu alan kattavimpaan komponenttikirjastoon, josta käyttäjät voivat hakea miljoonia komponentteja sadoilta eri toimittajilta.
Salauksesta on tullut pakollinen tekniikka, mikäli dataa halutaan lähettää turvallisesti. 128-bittisen AES-salauksen voi toteuttaa tehokkaasti PsoC-järjestelmäpiirillä, esitetään Cypress Semiconductorsin artikkelissa.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
