Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Ulkoiset laturit, kuten älypuhelimien laturit, usein lojuvat nurkissa kiinni pistokkeissa. Lainsäädännöllä ja suosituksilla niiden tehonkulutusta ollaan laittamassa kuriin sekä latauksen aikana että ilman kuormaa.
Magneettiset sijaintianturit ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi monissa liike- ja moottorinohjaussovelluksessa teollisuuden ja autoelektroniikan alueilla. Itävaltalaisen ams:n 3D-magneettiantureiden uusin sukupolvi aistii magneettivuota kolmessa ulottuvuudessa, minkä ansiosta niitä voidaan hyödyntää selvästi laajemmalla sovellusalueella kuin aiemmin.
Fitnessranneke on hankala elektroniikkalaite, sillä ihoa vasten sijoitettuna se on alttiina sähköstaattisille purkauksille. Tämän takia laitteen elektroniikka pitää suojata erittäin huolellisesti. Littelfusen James Colby kertoo, miten tämä tapahtuu.
Kideoskillaattori tahdistaa edelleen valtaosan elektroniikkalaitteista. Markkina on kuitenkin muuttumassa ja yhä useammin sovelluksiin valitaan piipohjainen MEMS-oskillaattori.
Kaikki puhuvat verkon toimintojen virtualisoinnista. NFV ei kuitenkaan ole mikään helppo hanke. Suorituskyvyn, luotettavuuden ja käytettävyyden verkossa pitäisi säilyä samalla, kun siirrytään lennossa ohjelmistopohjaisuuteen.
Hankalassa paikassa sijaitsevan anturin pitäisi tulla toimeen itse keräämällään energialla. Mutta paljonko anturi energiaa tarvitsee? Millä keinoin se kerätään? Miten se varastoidaan?
USB-väylä on universaali tekniikka, joka löytyy lähes kaikista laitteista. Väylä ei kuitenkaan enää riitä esimerkiksi videon siirtoon turvakameroissa. HD- ja UHD- eli ultrateräväpiirtovideo tuottavat niin massiivisen datavirran, ettei vanha USB 2.0 siihen taivu. Onneksi USB 3.0 on tulossa.
Langattomasta lataamisesta on tulossa keskeinen osa kannettavan elektroniikan ominaisuuksia. Analyytikot ja yritykset uskovat, että iso osa kuluttajista haluaa ladata laitteensa langattomasti latausalustoilla kaikkialla kodista lentokentille ja autoihin.
Perinteinen tapa valita piirialusta esimerkiksi anturisovellukseen on valita ensin radiotekniikka, jota halutaan käyttää. Texas Instrumentsin SimpleLink tuo kehittäjille joustavuutta, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla.
Esineiden internet on muuttamassa sitä, miten tehdastuotantoa hallitaan. Elektroniikkateollisuudelle kyse on taas yhdestä tavasta osoittaa, miten sovellusekosysteemiä tarvitaan tekemään mahdollisesta totta.
Entä jos tarvitset tiettyä komponenttia 10 vuoden ajan, mutta sen valmistus päättyy jo muutaman vuoden päästä. Oikeiden kumppanien kanssa tähänkin ongelmaan löytyy elektroniikkatuotannossa keinoja.
Välillä älypuhelimet voivat olla hämmästyttävän typeriä. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä, että toimistossa on omiin työtehtäviinsä keskittyviä työntekijöitä. Yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoo äänekäs popmusiikki, vaikka puhelimen haltija sattuu olemaan tupakkatauolla. Pöydälle jätetty puhelin värisee, liikkuu pöydän reunaa kohti, joten kollega joutuu nousemaan ylös ja sieppaamaan laitteen ennen kuin se putoaa lattialle.
Esineiden internet lupaa paljon. Tehokkaampaa arkielämää, parempaa turvallisuutta ja jopa terveellisempää elämää. Mutta mikään näistä ei onnistu ilman energiatehokkuuden paranemista.
Kun valitsee teholähdettää sovellukselleen, kannattaa olla silmä tarkkana. Joitakin powereita mainostetaan suurilla antotehoilla, jotka eivät käytännössä pidä paikkaansa.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
