Älykkään sähköverkon eli smart gridin tietoliikenteen täytyy olla hyvin luotettavaa, hyvin vakaata ja pitkälle determinististä. Verkon pitää kestää solmun (node), fyysisen linkin ja yksittäisten pisteiden kaatuminen. Turvan takaa IEC 62439 -standardi.
Laitevalmistajien pitää vähentää kosketusnäyttöjen kustannuksia. Tämä onnistuu esimerkiksi älykkäillä suunnitteluvalinnoilla, kuten artikkelimme osoittaa.
Sulautettu mikroprosessori (embedded MPU) on tehokas tapa vastata moniin tämän päivän sulautettujen sovellusten suunnittelijoiden haasteisiin. STMicroelectronicsin SPEAr-piiriperhe yhdessä Arrow-ekosysteemin kanssa tarjoaa yhden erinomaisen vaihtoehdon kehittäjille.
Pian keksimisensä jälkeen Linux-käyttöjärjestelmästä tuli hyvin käytetty sulautettujen järjestelmien suunnitteluissa. Avoimeen koodiin perustuva, laajan yhteisön tukema, ilmainen ja helposti lähestyttävä käyttöjärjestelmä viehätti monia. Nyt Linux käy hyvin myös reaaliaikaisiin sovelluksiin.
M2M-yhteyksien tuominen laitteisiin edellyttää testaamista. Oikeilla työkaluilla testaaminen on helppoa ja nopeaa. Verkkosimulaattori on usein paras valinta.
Neljännen polven LTE-verkkotekniikka lupaa paljon. Kasvavien datanopeuksien myötä kasvaa myös EMC-häiriöiden mahdollisuus. Niiden kurissa pitäminen on tärkeää laitteiden suunnittelijoille.
Analogia- ja sekasignaalipiireihin on lähivuosina tulossa merkittävä evoluutio. IoT, Internet of Things – jossa miljardit älykkäät esineet saavat IP-numeron ja liittyvät verkkoon – tuo valtavasti mahdollisuuksia laitteille ja järjestelmille, jotka aistivat, ohjaavat, vaikuttavat ja viestivät fyysisessä ja mitä analogisimmassa maailmassa, jossa elämme.
Olipa kyse sitten ajoneuvon viihdejärjestelmät, puettavat laitteet, älykäs koti tai älykkäät tehdassovellukset, niiden kaikkien on oltava skaalautuvia käyttökokemusten ja toimintojen varmistamiseksi. Tämä edellyttää suorituskykyisempiä ja energiatehokkaampia ohjaimia, mikä nähdään usein rajoituksiksi käytettävälle muistille. Nyt rajoitukset voidaan ylittää uuden tekniikan ansiosta.
Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet kaikesta ohjelmakoodista tuotetaan nyt jonkinlaisen tekoälyavustimen tuella. Ohjelmistoyhtiö SmartBearin teknologiajohtaja Dan Faulknerin mukaan tämä ei aina tarkoita pelkästään nopeampaa ja parempaa koodia.