IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
Esineiden internetin pitäisi mennä, mutta millä laitteilla, millä verkkotekniikalla ja minkälaisilla pilvipalveluilla? Avnet Silican alusta voi auttaa suunnitteluratkaisuja tekeviä.
Useiden toisistaan riippumattomien kellosignaalien tuottaminen useita suorittimia sisältäviin FPGA- taiSoC-järjestelmiin tuo monimutkaisia haasteita laitteiden suunnittelijoille. Käyttäjän ohjelmoitava monilähtöinen kellogeneraattoripiiri tarjoaa tähän helpon ja kustannustehokkaan ratkaisun.
Majakaksi kutsutaan anturilaitetta, joka lähettää keräämänsä datan eteenpäin matalatehoisen bluetoothin avulla. Tällainen laite voi myös itse kerätä tarvitsemansa energian.
Suorituskykyä, monipuoliset liitännät, leveämpi liitin ja äärimmäisen vähävirtainen toteutus. Ei ihme, että SMARC 2.0 puhuttaa sulautettujen sovellusten kehittäjiä.
V2X ja esineiden internet ovat autojen seuraava teknologinen taistelukenttä. Se, miten otamme ensimmäiset kriittiset askeleet nyt määrittelee, miten nopeasti pääsemme täysin automatisoituihin robottiautoihin.
Autonvalmistajat ovat siirtyneet halogeeni- ja hehkulampuista ledeihin. Takavalot, suuntavilkut, ajovalot, sumuvalot, huomiovalot, jarruvalot ja jopa kuskin apujärjestelmien infrapunavalaistus voidaan kaikki toteuttaa ledeillä. Näissä valon ohjaus, luotettavuussa, tehonkulutus, estetiikka ja ylipäätään valaistuksen kirkkaus ovat parempia. Näillä eri järjestelmillä on hyvin erilaiset ohjausvaatimukset ja tarve erilaisiin piiritoteutuksiin, jotta joka sovelluksessa saataisiin käyttöön kaikki mahdolliset hyödyt.
Peruspuhelimissa tarvitaan huolellista tasapainoa suorituskyvyn, tehonkulutuksen ja hinnan välillä. ARM Cortex-A35-prosessori 64- ja 32-bittisine tiloineen vastaa näihin haasteisiin hienosti.
Suunniteltaessa valolähdettä optisten anturien testaukseen on huomioitava useita seikkoja. Laitteen tulisi olla helposti muunneltavissa ja perustua standardikokoisiin ledeihin. Lisäksi valovoiman pitää olla helposti säädettävissä takaisinkytkentäanturien avulla. Lämmönhallinnan vuoksi toimintavirran tulisi olla vähäinen. Mekaniikka kannattaa suunnitella niin, että optisten diffuusorilevyjen ja välikappaleiden lisääminen valolähteen ja testattavan kohteen välille on helppoa.
Bluetooth Low Energy on avainasemassa esineiden internetin menestyksessä ja siitä on tullut IoT-sovellusten de facto -standardi. Sitä käytetään puettavissa laitteissa, mutta yhä enemmän myös kotiautomaation sovelluksissa.
CPLD-piirien (Complex Programmable Logic Device) arkkitehtuurissa on tapahtunut viime vuosina lukuisia muutoksia, jotka laajentavat huomattavasti tämäntyyppisten komponenttien sovellusalaa ja hämärtävät CPLD- ja FPGA-piirien välistä rajaa.
Esineiden internet lupaa avata yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia uusien ja jännittävien palvelujen muodossa. Laitekirjon ja bisnessalaisuuksien liittyessä nettiin tarvitaan kuitenkin ankaraa ja luotettavaa tietoturvaa.
Lähes mitä tahansa teholähteitä voi kytkeä rinnakkain, mutta joskus se vaatii useiden ulkoisten komponenttien käyttämistä. Käyttäjän on tunnettava tarkasti kunkin laitteen ominaisuudet, eikä yhdistelmällä aina päästä yhtä hyvään suorituskykyyn kuin isommalla yksittäisellä teholähteellä.
Molemmin päin liitäntäänsä istuva C-tyypin USB-liitin yksinkertaistaa tietokoneiden ja ulkoisten laitteiden tapaa siirtää dataa ja virtaa molempiin suuntiin. USB-C-ekosysteemi on käynnistämässä aikakautta, jossa jokainen laite tarvitsee vain yhden pienen kaapelin.
Tiellä pysyminen, pysäköinti, ajaminen ruuhkissa. Uusimmat ADAS-tekniikat (Advanced Driver Assistance Systems) pystyvät jo kaikkeen tähän. Tulevat järjestelmät suorittavat kasvavan joukon tehtäviä kuljettajan puolesta. Monia haasteita pitää kuitenkin ratkaista ennen kuin robottiautosta tulee todellisuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
