Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Seuraavan sukupolven alustat vaativat yhä enemmän innovatiivisia ratkaisuja, jotka kasvattavat suorituskykyä, alentavat tehonkulutusta ja tekevät FPGA-toteutuksista fyysisesti pienempiä. 3D-järjestelmäpiireissä yksi parhaimpia keinoja on Intelin EMIB-liitäntä.
Monilla liikkujilla on nykyään ranteessaan sykemittari, joka nojaa PPG–mittaamiseen. Tällaisen rannekkeen suunnittelu on iso haaste sekä mekaanisesti että sähköisesti.
Pmod-määritysten mukainen FPGA-pohjainen ohjainkortti on tehokas ja monipuolinen väline anturisolmuverkkojen ja muiden IoT-järjestelmien kehittäjille. Se tarjoaa käyttöön kattavan valikoiman helposti laajennettavia ratkaisuja, joiden avulla suunnittelijat voivat nopeasti, luotettavasti ja edullisesti vastata järjestelmien rakentamisen haasteisiin.
Testaus- ja mittausteollisuuden asiantuntijat, valmistajat ja käyttäjät väittelevät nykyisin siitä, mikä on paras laitemuoto halutun mittauksen saavuttamiseksi. Pitäisikö pöytätesterin olla modulaarisia vai kannettavia? Vastaus riippuu useista tekijöistä, jotka liittyvät pääasiassa testattavan komponentin tai sovelluksen kehityskaareen.
Sulautettujen laitteiden kehitykseen on olemassa laaja valikoima valmiita korttimoduuleja, mutta milloin valita valmis kortti ja milloin suunnitella kaikki alusta asti itse? Ja pitääkö valita ARM- vai x86-arkkitehtuuri?
Käytämme monenlaisia USB-johtoja joka päivä laitteiden kytkemiseen ja lataamiseen. Kaikki tietokoneita ja niiden oheislaitteita käyttävät tietävät, että USB-A- ja USB-B-standardiliittimet on kytkettävä tietyn suuntaisesti, ja useimmilta meiltä oikean suunnan löytäminen vaatii parikin yritystä. C-tyypin USB korjaa tämän ongelman, mutta tuo mukanaan melkoisia haasteita suunnittelijoille.
Älypuhelinta ohjataan kosketuksella, mutta kapasitiivisilla kosketusantureilla laitteista saadaan vielä nykyistäkin älykkäämpiä. Uusilla toiminnoilla älypuhelimista saadaan mukavampia käyttää ja vähemmän tehoa kuluttavia.
Kynnysjännite on alhaisin jännite, jolla transistorista tulee johtava. Ohjainpiireissä käyttöjännitteissä lähestytään tätä rajaa, mutta samalla kehitys tuo monenlaisia haasteita. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa, kertoo englantilainen ARM.
Käyttämällä keraamisia kondensaattoreita suodatukseen elektrolyyttikondensaattorien sijasta voidaan lediajurien luotettavuutta parantaa. Lisäksi pienestä kelasta ja keraamisista kondensaattoreista koostuvalla jälkisuotimella lähtöjännitteen aaltoisuutta voidaan hillitä. Keraamisten kondensaattorien tuottamaa pietsomelua taas voidaan vaimentaa sopivalla sijoittelulla sekä työstämällä aukkoja piirilevyyn.
Viime vuosina 60 gigahertsin langaton tekniikka on avannut tien valikoimalle uusia sovelluksia. Vaikka tekniikka itsessään on ollut olemassa jo vuosien ajana, uudet standardit ja uudet laitteet mahdollistavat kaapelin ja johtojen korvaavien laitteiden ja nopeiden langattomien paluukanavien toteuttamisen.
Tulevaisuus on langaton myös laitteiden lataamisessa. Älypuhelimista liikkeelle lähtenyt kehitys tavoittaa pian muutkin laitteet kodissa. Tekniikan menestys nojaa standardointiin.
Valittaessa DC-DC-muunninta siltaan kytkettyjen tehokytkimien hilaohjaukseen kannattaa luottaa laatuun. Toiminnan luotettavuuden ja turvallisuuden takaavat muuntimen optimoidut ohjausjännitteet ja eristystasot, tasolukittu lähtöjännite, vähäinen minimikuormavaatimus sekä aina samanlaisina toistuvat jännitteiden nousu- ja laskuajat.
Ledivalaisimet maksavat itsensä nopeasti takaisin, mutta se edellyttää oikein tehtyä laitesuunnittelua. Valaisimet pitää suojata virta- ja jännitepiikeiltä ja suojausmoduulien vaihtamisen tarve pitää pystyä ilmaisemaan huoltohenkilöstölle.
Oli kyse sitten tuotantolaitteista, pilvipalveluista tai tietoliikenteen laitteista, sovelluksilta vaaditaan entistä tarkempaa tehonsäätöä. Yhä useammin vaatimukset täyttyvät vain digitaalisilla muuntimilla.
Jotta mikro-ohjainsovelluksissa päästäisiin haluttuihin lähtö- ja näyttöarvoihin, on tarpeen määrittää ensin ohjainpiirin kukin oheislaite vaiheittain. AD-muunnin, ajastimet sekä CCP- ja USART-yksiköt kannattaa konfiguroida ja toteuttaa askel kerrallaan ja liittää lopuksi yhteen.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
