IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
Älypuhelinta ohjataan kosketuksella, mutta kapasitiivisilla kosketusantureilla laitteista saadaan vielä nykyistäkin älykkäämpiä. Uusilla toiminnoilla älypuhelimista saadaan mukavampia käyttää ja vähemmän tehoa kuluttavia.
Kynnysjännite on alhaisin jännite, jolla transistorista tulee johtava. Ohjainpiireissä käyttöjännitteissä lähestytään tätä rajaa, mutta samalla kehitys tuo monenlaisia haasteita. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa, kertoo englantilainen ARM.
Käyttämällä keraamisia kondensaattoreita suodatukseen elektrolyyttikondensaattorien sijasta voidaan lediajurien luotettavuutta parantaa. Lisäksi pienestä kelasta ja keraamisista kondensaattoreista koostuvalla jälkisuotimella lähtöjännitteen aaltoisuutta voidaan hillitä. Keraamisten kondensaattorien tuottamaa pietsomelua taas voidaan vaimentaa sopivalla sijoittelulla sekä työstämällä aukkoja piirilevyyn.
Viime vuosina 60 gigahertsin langaton tekniikka on avannut tien valikoimalle uusia sovelluksia. Vaikka tekniikka itsessään on ollut olemassa jo vuosien ajana, uudet standardit ja uudet laitteet mahdollistavat kaapelin ja johtojen korvaavien laitteiden ja nopeiden langattomien paluukanavien toteuttamisen.
Tulevaisuus on langaton myös laitteiden lataamisessa. Älypuhelimista liikkeelle lähtenyt kehitys tavoittaa pian muutkin laitteet kodissa. Tekniikan menestys nojaa standardointiin.
Valittaessa DC-DC-muunninta siltaan kytkettyjen tehokytkimien hilaohjaukseen kannattaa luottaa laatuun. Toiminnan luotettavuuden ja turvallisuuden takaavat muuntimen optimoidut ohjausjännitteet ja eristystasot, tasolukittu lähtöjännite, vähäinen minimikuormavaatimus sekä aina samanlaisina toistuvat jännitteiden nousu- ja laskuajat.
Ledivalaisimet maksavat itsensä nopeasti takaisin, mutta se edellyttää oikein tehtyä laitesuunnittelua. Valaisimet pitää suojata virta- ja jännitepiikeiltä ja suojausmoduulien vaihtamisen tarve pitää pystyä ilmaisemaan huoltohenkilöstölle.
Oli kyse sitten tuotantolaitteista, pilvipalveluista tai tietoliikenteen laitteista, sovelluksilta vaaditaan entistä tarkempaa tehonsäätöä. Yhä useammin vaatimukset täyttyvät vain digitaalisilla muuntimilla.
Jotta mikro-ohjainsovelluksissa päästäisiin haluttuihin lähtö- ja näyttöarvoihin, on tarpeen määrittää ensin ohjainpiirin kukin oheislaite vaiheittain. AD-muunnin, ajastimet sekä CCP- ja USART-yksiköt kannattaa konfiguroida ja toteuttaa askel kerrallaan ja liittää lopuksi yhteen.
Uusimmat mikro-ohjaimet ovat entistä älykkäämpiä, entistä tehokkaampia ja entistä vähemmän tehoa kuluttavia. Silti ohjainta valittaessa ohjelmisto on yhä useammin ratkaisevassa asemassa.
Kosketusohjaus on vallannut kaikki laitteet, mutta kaikkiin paikkoihin se ei sovi. Usein elegantimpi käyttöliittymä onnistuu eleohjauksella ja pienellä, vähän tehoa kuluttavalla eleanturilla.
Ledivalaistus tarjoaa monia mahdollisuuksia energiatehokkuuteen ja innovatiiviseen valaistussuunnitteluun, mutta näiden mahdollisuuksien toteuttaminen vaatii älykästä tehonsyöttöä ja ohjausta.
Wifi-verkot ruuhautuvat ennen pitkää. Avuksi voi ottaa 60 gigahertsin alueen vapaat millimetriaallot. Niillä onnistuu niin videonsiirto kuin mekaanisen liittimen korvaaminen langattomalla linkillä.
Protojen pikainen luominen nopeista datajärjestelmistä kohtaa monia haasteita, mutta piirien konfigurointi ei saisi olla sellainen. Modulaarinen lähestymistapa suunnittelukonseptin testaamiseen ja protojen luomiseen antaa suunnittelijoille ripeästi tuloksia ja kasvattaa luottamusta valittuun lähestymistapaan sekä tuottaa nopeasti arvokkaita reaalimaailman ratkaisuja. Nopeiden datamuuntimien ja ohjelmoitavien piirien yhdistelmä tarjoaa suunnittelutiimeille merkittäviä etuja kohdemarkkinoiden vaatimusten täyttämiseksi.
LTE:n avulla voidaan siirtää nopeasti suuria määriä dataa. Edullisten modeemien avulla laitteista voidaan helposti tehdä itsenäisesti toimivia koneita esineiden internetiin.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
