3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?
Yhä useampia laitteita halutaan ohjata kosketuksella vaikka kädessä olisikin hansikas. Luotettava kosketusohjaus myös hanskat kädessä on toteutettavissa, kunhan tekee oikeat valinnat suunnittelua aloitettaessa.
Sykemittari ranteessa on paljon miellyttävämpi kuin epämukava sykevyö rinnan päällä. Optiseen mittaukseen perustuvan laitteen suunnittelussa on kuitenkin monia teknisiä haasteita.
Big datan käsittely vaatii tuhansien palvelimien datakeskuksia, jotka puolestaan vaativat massiivisia datayhteyksiä. Työn alla on edullisempia ja yhä nopeampaan liikenteeseen yltäviä ethernet-kytkimiä.
EMI-häiriöitä suodattavat kalvokondensaattorit, jotka kestävä kovia olosuhteita jopa 15 vuotta tai pidemmän aikaa, antavat suunnittelijoille mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokkaita piiristöjä esimerkiksi älykkäissä sähkömittareissa. Se kuitenkin edellyttää uusia materiaali- ja prosessiratkaisuja.
Ulkoiset laturit, kuten älypuhelimien laturit, usein lojuvat nurkissa kiinni pistokkeissa. Lainsäädännöllä ja suosituksilla niiden tehonkulutusta ollaan laittamassa kuriin sekä latauksen aikana että ilman kuormaa.
Magneettiset sijaintianturit ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi monissa liike- ja moottorinohjaussovelluksessa teollisuuden ja autoelektroniikan alueilla. Itävaltalaisen ams:n 3D-magneettiantureiden uusin sukupolvi aistii magneettivuota kolmessa ulottuvuudessa, minkä ansiosta niitä voidaan hyödyntää selvästi laajemmalla sovellusalueella kuin aiemmin.
Fitnessranneke on hankala elektroniikkalaite, sillä ihoa vasten sijoitettuna se on alttiina sähköstaattisille purkauksille. Tämän takia laitteen elektroniikka pitää suojata erittäin huolellisesti. Littelfusen James Colby kertoo, miten tämä tapahtuu.
Kideoskillaattori tahdistaa edelleen valtaosan elektroniikkalaitteista. Markkina on kuitenkin muuttumassa ja yhä useammin sovelluksiin valitaan piipohjainen MEMS-oskillaattori.
Kaikki puhuvat verkon toimintojen virtualisoinnista. NFV ei kuitenkaan ole mikään helppo hanke. Suorituskyvyn, luotettavuuden ja käytettävyyden verkossa pitäisi säilyä samalla, kun siirrytään lennossa ohjelmistopohjaisuuteen.
Hankalassa paikassa sijaitsevan anturin pitäisi tulla toimeen itse keräämällään energialla. Mutta paljonko anturi energiaa tarvitsee? Millä keinoin se kerätään? Miten se varastoidaan?
USB-väylä on universaali tekniikka, joka löytyy lähes kaikista laitteista. Väylä ei kuitenkaan enää riitä esimerkiksi videon siirtoon turvakameroissa. HD- ja UHD- eli ultrateräväpiirtovideo tuottavat niin massiivisen datavirran, ettei vanha USB 2.0 siihen taivu. Onneksi USB 3.0 on tulossa.
Langattomasta lataamisesta on tulossa keskeinen osa kannettavan elektroniikan ominaisuuksia. Analyytikot ja yritykset uskovat, että iso osa kuluttajista haluaa ladata laitteensa langattomasti latausalustoilla kaikkialla kodista lentokentille ja autoihin.
Perinteinen tapa valita piirialusta esimerkiksi anturisovellukseen on valita ensin radiotekniikka, jota halutaan käyttää. Texas Instrumentsin SimpleLink tuo kehittäjille joustavuutta, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla.
Esineiden internet on muuttamassa sitä, miten tehdastuotantoa hallitaan. Elektroniikkateollisuudelle kyse on taas yhdestä tavasta osoittaa, miten sovellusekosysteemiä tarvitaan tekemään mahdollisesta totta.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
