IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
Euroopan komissio haluaa määritellä myös datakeskuksen hiilijalanjäljen. Tätä varten käynnistettiin pilottiohjelma jo vuonna 2013. Tavoite on harmonisoida lainsäädäntö koko unionin alueella.
Väärennetyt komponentit ovat iso ongelma. Valmistajat menettävät rahaa ja laitteet hajoavat, koska osat eivät toimi oikein. Onneksi ongelmaa vastaan voi taistella.
Esineiden internet leviää nyt vauhdilla kaikkialle. Paras tapa liittää tulevat miljardit laitteet verkkoon on NFC-tekniikka, kertoo Avnet Silican Alessandro Vigano artikkelissaan.
Arrow Electronics tarjoaa suunnittelijoille webbipohjaisen tuotteiden elinkaaren palvelualustan, parts.arrow.com:n. Se on suunnittelijoiden kehittämä ja perustuu alan kattavimpaan komponenttikirjastoon, josta käyttäjät voivat hakea miljoonia komponentteja sadoilta eri toimittajilta.
Salauksesta on tullut pakollinen tekniikka, mikäli dataa halutaan lähettää turvallisesti. 128-bittisen AES-salauksen voi toteuttaa tehokkaasti PsoC-järjestelmäpiirillä, esitetään Cypress Semiconductorsin artikkelissa.
Yhä nopeammat ja monimutkaisimmat piirit vaativat paljon ajastuksen suunnittelulta. IDT:n tapaustutkimus osoittaa, miten hankalakin tapaus voidaan ratkaista tiimin yhteistyöllä.
Käänteinen suunnittelu eli reverse engineering on valitettavan yleistä nykyään. Suunnittelijoille on kuitenkin olemassa keinoja, joiden avulla piirien salat saadaan piilotettua erittäin tiukasti.
Käytetyn mittauslaitteen ostamisessa kannattaa olla tarkkana. Markkinoilta voi löytyä erinomainen laite merkittävällä alennuksella. Toisaalta on olemassa riski, että ostaa kalliilla täysin hyödyttömän testerin.
Superkondensaattoreita on jo pitkään käytetty esimerkiksi muistin suojaamiseen tai sisäiseen akkuvaravoimaan, mutta viime vuosina niiden sovellusalue on laajentunut merkittävästi esimerkiksi hybridiajoneuvoihin, älypuhelimiin ja energiankeruuseen. Uudet näkyvissä olevat teknologiat lupaavat nostaa superkondensaattorit haastamaan toden teolla myös ladattavat akut.
Autojen sähköistyminen alkoi jo sata vuotta sitten, mutta viime vuosina erilaisilla sähköjärjestelmillä on haluttu parantaa autojen tehokkuutta. Pienempi polttoaineenkulutus tietää hyvää myös kuluttajan lompakon kannalta.
Energiatehokkuus on nykyään helppoa toteuttaa. Älyä saadaan teholähteen ohjaukseen monella tavalla. Uusimmissa tekniikoissa teholähdettä ohjataan kokonaan mikro-ohjaimella.
Jos ohjelmoitava piiri sisältää mikroprosessorin, softaa ja rautaa pitäisi pystyä suunnittelemaan käytännössä yhtäaikaisesti. Se onnistuu, kunhan käytössä ovat oikeat työkalut.
Yhä useammassa yrityksessä data tallennetaan jo flash-pohjaisille SSD-levyille. Yritystason eSSD-levyt tuovat monia etuja: nopeuden, suorituskyvyn, pienen sähkönkulutuksen, luotettavuuden ja hyvän tietoturvan.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
