IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
USB-väylä on universaali tekniikka, joka löytyy lähes kaikista laitteista. Väylä ei kuitenkaan enää riitä esimerkiksi videon siirtoon turvakameroissa. HD- ja UHD- eli ultrateräväpiirtovideo tuottavat niin massiivisen datavirran, ettei vanha USB 2.0 siihen taivu. Onneksi USB 3.0 on tulossa.
Langattomasta lataamisesta on tulossa keskeinen osa kannettavan elektroniikan ominaisuuksia. Analyytikot ja yritykset uskovat, että iso osa kuluttajista haluaa ladata laitteensa langattomasti latausalustoilla kaikkialla kodista lentokentille ja autoihin.
Perinteinen tapa valita piirialusta esimerkiksi anturisovellukseen on valita ensin radiotekniikka, jota halutaan käyttää. Texas Instrumentsin SimpleLink tuo kehittäjille joustavuutta, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla.
Esineiden internet on muuttamassa sitä, miten tehdastuotantoa hallitaan. Elektroniikkateollisuudelle kyse on taas yhdestä tavasta osoittaa, miten sovellusekosysteemiä tarvitaan tekemään mahdollisesta totta.
Entä jos tarvitset tiettyä komponenttia 10 vuoden ajan, mutta sen valmistus päättyy jo muutaman vuoden päästä. Oikeiden kumppanien kanssa tähänkin ongelmaan löytyy elektroniikkatuotannossa keinoja.
Välillä älypuhelimet voivat olla hämmästyttävän typeriä. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä, että toimistossa on omiin työtehtäviinsä keskittyviä työntekijöitä. Yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoo äänekäs popmusiikki, vaikka puhelimen haltija sattuu olemaan tupakkatauolla. Pöydälle jätetty puhelin värisee, liikkuu pöydän reunaa kohti, joten kollega joutuu nousemaan ylös ja sieppaamaan laitteen ennen kuin se putoaa lattialle.
Esineiden internet lupaa paljon. Tehokkaampaa arkielämää, parempaa turvallisuutta ja jopa terveellisempää elämää. Mutta mikään näistä ei onnistu ilman energiatehokkuuden paranemista.
Kun valitsee teholähdettää sovellukselleen, kannattaa olla silmä tarkkana. Joitakin powereita mainostetaan suurilla antotehoilla, jotka eivät käytännössä pidä paikkaansa.
Uusimmat älypuhelimet vaativat välillä enemmän tehoa esimerkiksi webbiselailussa. Tämä asettaa isoja vaatimuksia järjestelmän tehonsyötölle. Niihin voi vastata uuden polven regulaattoripiireillä.
Tehdashalleissa on käynnissä vallankumous, jota kutsutaan nimellä Teollisuus 4.0. Se edellyttää aiempaa tehokkaampaa ja suorituskykyisempää ja tiukempaan pakattua automaatiota. Ohjauslogiikat on pakko kutistaa.
Laitteiden virransyötön pitää onnistua yhä pienemmillä, viileämmillä ja tehokkaammilla ratkaisuilla. Tavoitteisiin voidaan päästä galliumnitridi-pohjaisilla tehokomponenteilla.
Sähköauto lupaa mullistaa koko autoilun. Sen tärkein komponentti on akusto, jonka lataaminen ja täysin oikea toiminta edellyttää erittäin tarkkaa virran ja jännitteen mittaamista.
Esineiden internet, teollisuuden internet tai IoT lupaa paljon. Millä keinoin se pystyy vastaamaan valtaviin odotuksiin, jota hypen keskellä siihen on ladattu?
Kannettavan laitteen akusta saa eniten irti, kun tuntee akkutekniikat, digitaalisen tehonhallinnan periaatteet sekä matalan tehonkulutuksen mahdollistavat analogiatekniikat.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
