3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?
Nykynuoret käyttävät sujuvasti älykästä tekniikkaa, mutta osaavatko he ratkoa ongelmia? Ehkäpä kaikille lapsille pitäisi opettaa tietotekniikasta tuttua laskennallista ajattelua.
Teollista internetiä (IIoT) käyttämällä voidaan parantaa ei-tuotannollisiin hankintoihin liittyviä MRO-prosesseja (Maintenance, Repair, Operating) eurooppalaisen Teollisuus 4.0 -ohjelman määrittämissä raameissa. Artikkelissa luodaan katsaus eräisiin IIoT-teknologioihin ja sovelluksiin, jotka ovat avainasemassa tässä murroksessa. (Artikkelin 1-osa ilmestyi marraskuussa.)
Langattomia IoT-laitteita pidetään merkittävänä uhkana teollisuuden tietoverkkojen turvallisuudelle. Tietoturvassa voidaan kuitenkin päästä roimasti paremmalle tasolle soveltamalla TLS-suojausmenettelyn virtaviivaistettua johdannaista, jonka avulla ei-IP-pohjaiset IoT-solmut voidaan turvallisesti liittää IP-pohjaisiin verkkoihin. Vahva tietoturva voidaan näin kattaa koko verkkojärjestelmän päästä päähän.
Teollisesta internetistä tai IIoT:stä on puhuttu jo pitkään, mutta kyse on aidosti teknologioista, jotka tulevat mullistamaan organisaatioiden toiminnan. IIoT mullistaa niiden huollon, korjaamisen kuin ylläpidonkin.
Kun polymeerihybridikondensaattoreita tutkii datalehtien perusteella, ne muistuttavat usein toisiaan kuin kaksi marjaa. Jos haluaa löytää parhaiten sovellukseensa sopivan komponentin, kannattaakin kiinnittää huomiota datalehtien lisäksi valmistajien ja jälleenmyyjien tarjoamaan asiantuntijuuteen. Eroja kyllä löytyy.
Korjausdatan avulla jopa senttimetriluokan tarkkuuteen yltävät paikannusmenetelmät yleistyvät pian myös massasovelluksissa. Tarkkaa paikannusta voidaan silloin tarjota mantereenlaajuisesti miljoonille laitteille. Luotettava tarkkuus riittää myös turvakriittisiin sovelluksiin kuten itseohjautuviin ajoneuvoihin ja lentolaitteisiin.
Pärjätäkseen IoT-markinoilla laitevalmistajien täytyy oppia innovoimaan nopeammin. IoT-sovelluksien kirjo on loppumaton ja menestyvät yritykset antavat kehittäjilleen mahdollisuuden jatkuvasti tunnistaa ja toteuttaa uusia ja yhä hyödyllisempiä tapoja valjastaa käyttöön antureita, monitoroida erityyppistä dataa ja ohjata laitteiden ekosysteemejä.
Kuinka ottaa kuvia pimeässä? Kuva-anturien tekniikka kehittyy nopeasti. ON Semiconductorin IT-EMCCD-kennoilla voidaan tallentaa näkymiä, jotka muilta kennoilta jäävät hämärään.
Avoimen koodin ohjelmistojen rinnalle ovat tulossa avoimen koodin laitteistot ja kortit. Niiden ja suunnittelijayhteisöjen avulla yhä useampi rakentelija voi saada IoT-suunnittelunsa valmiiksi tuotteeksi asti.
Tulevaisuudessa kaupungit muuttuvat älykkäiksi kaikkialla maailmassa. Älykaupunki parantaa asukkaidensa elämänlaatua monin tavoin ja helpottaa myös paikallisten viranomaisten toimintaa. Ja ympäristökin kiittää.
Lukulaseja on ollut vapaasti saatavissa käsikaupassa ikänäön vaivaamille kuluttajille, jotka ovat halunneet nopean ratkaisun näköpulmiinsa ilman optikolla käyntiä. Moni lievää tai keskivaikeaa kuulovauriota kokeva kuluttaja olisi mielissään, jos omaan vaivaan löytyisi yhtä nopeasti ratkaisu. Ainakin Yhdysvalloissa ollaankin määrittelemässä lainsäädännöllä uutta laiteluokkaa, joka mahdollistaisi kuulolaitteiden reseptivapaan käsikaupan (OTC, Over-The-Counter). Iso haaste on, miten tällainen kuulolaite saadaan jokaiselle käyttäjälle sopivaksi?
Mikro-ohjaimeen perustuvan himmentimen avulla voi rakentaa energiatehokkaan hakkurimuotoisen LED-ajurin. Hyvällä hyötysuhteella toimiva ajuri kykenee ohjaamaan useita lediketjuja samanaikaisesti. Näin voidaan parantaa valaistusjärjestelmän suorituskykyä, pidentää ledivalojen elinikää ja lisätä järjestelmän älykkyyttä.
Jopa pienten mobiililaitteiden odotetaan nyt toistavan ääntä laadukkaasti pitkällä akkukestolla. Pienestä laitekoosta johtuen tämä on iso haaste suunnittelun näkökulmasta. Mitä pienempi laite, sitä pienempi akku ja sitä myötä kapasiteetti. Tässä artikkelissa tutkitaan tekniikoita, joiden avulla suunnittelijat voivat toteuttaa laadukkaan audion ja pitkän akkukeston kannettaviin laitteisiin kuten korvanappeihin ja Bluetooth-kuulokkeisiin.
Jo pitkään tunnettua GaN-teknologiaa sovellettiin alun perin mikroaaltojärjestelmien suurtaajuusosissa ja myöhemmin huimaa vauhtia kehittyneissä ledivalaisimissa. Viime aikoina galliumnitridi on osoittanut voimansa myös monenlaisissa tehonsyöttöjärjestelmissä.
Lopulta kaikki laitteet yhdistetään internetiin. Tämä edellyttää usein sekä prosessointitehoa että alhaista virrankulutusta lepotilassa. Cypressin PSoC 6 -piiri vastaa moneen haasteeseen.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.
Nykynuoret käyttävät sujuvasti älykästä tekniikkaa, mutta osaavatko he ratkoa ongelmia? Ehkäpä kaikille lapsille pitäisi opettaa tietotekniikasta tuttua laskennallista ajattelua.
Teollisesta internetistä tai IIoT:stä on puhuttu jo pitkään, mutta kyse on aidosti teknologioista, jotka tulevat mullistamaan organisaatioiden toiminnan. IIoT mullistaa niiden huollon, korjaamisen kuin ylläpidonkin.
Kun polymeerihybridikondensaattoreita tutkii datalehtien perusteella, ne muistuttavat usein toisiaan kuin kaksi marjaa. Jos haluaa löytää parhaiten sovellukseensa sopivan komponentin, kannattaakin kiinnittää huomiota datalehtien lisäksi valmistajien ja jälleenmyyjien tarjoamaan asiantuntijuuteen. Eroja kyllä löytyy.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
