Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
MESH-teknologia mahdollistaa sen, että Bluetooth-laitteet voivat linkittyä toisiinsa luodakseen laajemman verkon. Bluetooth 4.0:n laajentaminen MESHillä tarkoittaa, että monet laitteet voivat liittyä verkkoon ja kommunikoida toistensa kanssa pitkienkin matkojen yli energiatehokkaalla ja turvallisella tavalla. Tämä mahdollistaa aivan uusien sovellusskenaarioiden toteuttamisen standardinmukaisella turvallisuudella, luotettavuudella ja skaalautuvuudella.
Teollisuuskoneet on perinteisesti liitetty tehdasjärjestelmiin kiintein kaapeliasennuksin. Modulaarinen liitinjärjestelmä tarjoaa kuitenkin tärkeitä etuja suoraan kaapelointiin verrattuna: nopeampaa käyttöönottoa ja ylläpitoa, johdonmukaisuutta ja helppokäyttöisyyttä sekä merkittäviä kustannussäästöjä.
Esineiden internetiin kytkeytyvät laitteet toteutetaan yhä useammin vähävirtaisilla pitkän kantaman radiotekniikoilla. Tähän on olemassa joustava yhden sirun ratkaisuja.
Erittäin nopeiden datansiirron laitteiden suunnittelu säilyy hyvin haasteellisena myös tulevaisuudessa. Hyödyntämällä joustavia ohjelmoitavia matriiseja, sirupohjaisia IP-lohkoja ja monipuolista suunnitteluohjelmistoa voidaan kehittäjien työtä kuitenkin merkittävästi helpottaa.
Esineiden internet eli IoT avaa laitteille mahdollisuuden tehdä älykkäitä ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten elämää. Arkimaailmamme ei ole kuitenkaan digitaalinen. Nykyaikaiset järjestelmät nojaavat siihen, että anturit syöttävät takaisin informaatiota ympäristöstä ja sen avulla laitteet voivat tehdä päätöksiä. Kun suunnitellaan ”älykkäitä” laitteita, anturin valinta on keskeisessä osassa.
Ferrosähköinen RAM-muisti eli FRAM yhdistää sekä RAM-muistin että haihtumattoman muistin hyödyt. Kyse on nopeasti kirjoittavasta, kestävästä ja vähävirtaisesta haihtumattomasta muistista, joka käyttää ferrosähköisyyttä datan tallentamiseen. Tämä tekee siitä sopivan luotettavaan datan tallennukseen, kun käytössä ei ole jatkuvaa virransyöttöä.
Automaatiojärjestelmien suunnittelijat etsivät jatkuvasti tunnistusratkaisuja. Jo markkinoilla olevien anturien suuri määrä kertoo siitä, miten suunnattoman monenlaisia esineitä, materiaaleja ja nesteitä on havaittava. Tämän lisäksi on tehtävä valintoja, jotka koskevat liitäntää muihin järjestelmiin sekä sitä, miten anturin käyttöympäristö vaikuttaa kotelon valintaan.
Väärennetyt komponentit aiheuttavat laitevalmistajille jatkuvaa päänsärkyä, kustannusten kasvua ja huolta maineen menettämisestä. Väärennösten havaitseminen on jatkuvaa kilpajuoksua väärentäjien kanssa. Avuksi joudutaan ottamaan entistä kehittyneempiä ja kalliimpia tutkimusmenetelmiä.
Artikkelissa kuvataan, miten SoC-piirille suunnitellaan datankeruuseen, analyysiin ja ohjaukseen tarkoitettu IoT-solmu käyttäen Adesto Technologiesin SmartEdge-alustaa. Suunnittelussa paneudutaan erityisesti ohjaussilmukoiden nopeuttamiseen yhdistettynä tehokkaaseen tiedonsiirtoon ja parempaan turvallisuuteen.
Tulevaisuudessa V2I- (vehicle to infrastructure) ja V2V-yhteydet (vehicle to vehicle) saavat rinnalleen V2X-tietoliikenteen (vehicle to everything). Kyse on miljardin dollarin markkinoista, joka kiinnostaa kuluttajaakin yhä enemmän. Yksi tavoite V2X-yhteyksissä on vähentää onnettomuuksia informaation vaihdon avulla.
Suunnittelijan kannalta olisi erittäin hyödyllistä löytää helppo ja kustannustehokas tapa mitata kehitettävän laitteen lämpötilaa tarkasti. Varsinkin jos olisi mahdollista samalla seurata ja tallentaa tietoa siitä, miten asiakkaat käyttävät tuotetta koko sen elinkaaren aikana. EEPROM-muistilla varustetun digitaalisen lämpöanturin avulla tämä onnistuu.
Nykynuoret käyttävät sujuvasti älykästä tekniikkaa, mutta osaavatko he ratkoa ongelmia? Ehkäpä kaikille lapsille pitäisi opettaa tietotekniikasta tuttua laskennallista ajattelua.
Teollista internetiä (IIoT) käyttämällä voidaan parantaa ei-tuotannollisiin hankintoihin liittyviä MRO-prosesseja (Maintenance, Repair, Operating) eurooppalaisen Teollisuus 4.0 -ohjelman määrittämissä raameissa. Artikkelissa luodaan katsaus eräisiin IIoT-teknologioihin ja sovelluksiin, jotka ovat avainasemassa tässä murroksessa. (Artikkelin 1-osa ilmestyi marraskuussa.)
Langattomia IoT-laitteita pidetään merkittävänä uhkana teollisuuden tietoverkkojen turvallisuudelle. Tietoturvassa voidaan kuitenkin päästä roimasti paremmalle tasolle soveltamalla TLS-suojausmenettelyn virtaviivaistettua johdannaista, jonka avulla ei-IP-pohjaiset IoT-solmut voidaan turvallisesti liittää IP-pohjaisiin verkkoihin. Vahva tietoturva voidaan näin kattaa koko verkkojärjestelmän päästä päähän.
Teollisesta internetistä tai IIoT:stä on puhuttu jo pitkään, mutta kyse on aidosti teknologioista, jotka tulevat mullistamaan organisaatioiden toiminnan. IIoT mullistaa niiden huollon, korjaamisen kuin ylläpidonkin.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?