IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
Palvelinkeskusten kannattaisi hyödyntää pysyväismuistia tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvien sovellusten pullonkaulojen poistamiseksi ja suorituskyvyn parantamiseksi. Hyperkonvergoituun arkkitehtuuriin perustuva NVDIMM-moduuliratkaisu tarjoaa tähän tehokkaan välineen.
Teollisuuden IoT:n yleistyessä pyrkimyksenä on saada suoritettua yhä enemmän toimintoja yhdellä sirulla useiden erillispiirien sijaan, koska tällöin säästetään materiaalikuluissa, sirun pinta-alan koossa ja suunnittelukuluissa. Hyvä esimerkki on mikro-ohjain, johon on integroitu Wi-Fi-yhteys prosessorin ja GPIO:n välille sovellusten erilaisten tarpeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi.
5G-verkkojen uudet haasteet edellyttävät mukautuvia ratkaisuja, jotka pystyvät vastaamaan erilaisiin vaatimuksiin samalla kun ne kehittyvät markkinoiden tarpeiden mukaan. Xilinxin Zynq-perheen UltraScale + RFSoC DFE eli digitaalinen etupää vastaa näihin haasteisiin arkkitehtuurinsa ansiosta.
Flash-muisteista on tullut sulautettujen sovellusten suosituin haihtumaton tallennusväline. Syitä on monia. Flash-muisti on kompakti luotettavaan pitkäaikaiseen datan tallennukseen sopiva tallennusväline, joka toimii laajalla lämpötila-alueella ja kestää erilaisia olosuhteita kuten iskuja ja värähtelyjä huomattavasti paremmin kuin pyöriviä osia sisältävät tallennusvälineet.
Autojen käyttömukavuutta on jo pitkään haluttu parantaa moottoroiduilla toiminnoilla. Kustannussyistä toteutukset ovat usein perustuneet harjallisiin tasavirtamoottoreihin. Viime aikoina harjattomat BLDC-moottorit ovat alkaneet valloittaa autosovelluksia. Toshiba tarjoaa tähän tarkoitukseen mikro-ohjaimen ja moottorin väliin sijoitettavan energiatehokkaan ohjauspiirin, johon on integroitu tarvittavat esiajurit ja H-siltaohjaimet.
5G on historian nopeimmin kasvava mobiiliverkkojen tekniikka. On olemassa lukuisia syitä, joiden takia 5G kasvattaa suosiotaan. Molexin markkinointipäällikkö Darryl Wilson listaa niistä kymmenen tärkeintä.
Monien unelma olisi ajaa paikasta A paikkaan B ilman minkäänlaista ponnistelua, vähän Ritari Ässän K.I.T.T.-auton tyyliin. Nykyaikaiset autot lähestyvät yhä enemmän näitä tulevaisuuden visioita, ja erilaisilla anturitekniikoilla on tässä tärkeä rooli. Yksi lupaavimmista näistä on lidar.
Teholähde on jokaisen sähkölaitteen olennainen osa. Laitteiden monimutkaistumisen myötä, elektroniikasta on tullut yhä herkempää, mikä tarkoittaa korkeampia vaatimuksia teholähteen suunnitteluun ja testaukseen. Yksi tärkeimmistä testeistä on teholähteen säätöpiirin stabiilisuuden varmistaminen.
SIMO-arkkitehtuuriin perustuva tehonhallinta auttaa kutistamaan älykellon vaatiman tehonsyötön pienempään tilaan paremmalla hyötysuhteella. Sen ansiosta Maximin MAX77654-tehonhallintapiiri tuottaa enemmän tehoa pienemmässä koossa, mikä pidentää kellon toiminta-aikaa ja mahdollistaa pienemmän laitetoteutuksen.
Sähköautojen ja lataushybridien akkujärjestelmät tarvitsevat hallintajärjestelmän, joka voidaan toteuttaa joko modulaarisena tai kennokohtaisena. Tämän BMS-järjestelmän ytimenä ovat kennojen mittaukseen ja sisäiseen viestintään tarvittavat mikropiirit. Niiden rakenteisiin kuitenkin kaivattaisiin koko toimialan kattavia standardeja.
Tehomuunnoksissa hyötysuhteella on suuri merkitys tänä päivänä, sillä jokaisen hukatun watin katsotaan osaltaan lisäävän ilmaston lämpenemistä ja loppukäyttäjän käyttökustannuksia. Tehomuuntimien perinteinen piipohjaisiin puolijohteisiin perustuva teknologia on saavuttanut suorituskyvyn osalta vakiintuneen tasonsa. Uudet laajan kaistaeron teknologiat, jotka perustuvat piikarbidiin ja galliumnitridiin, ovat osoittautumassa hyötysuhteeltaan paremmiksi.
Monet perinteiset ja historiallisesti toimiviksi todetut suojausmenetelmät – esimerkiksi diodit, sulakkeet ja TVS-komponentit – säilyttävät edelleen asemansa perustason ratkaisuna, mutta ne ovat usein hyötysuhteeltaan kehnoja, suurikokoisia ja huoltoa vaativia. Aktiiviset, älykkäät suojauspiirit lupaavat enemmän.
Pyrkimys lyhentää vasteaikoja ja pienentää energiankulutusta dataliikenteessä aiheuttaa painetta lisätä laskentatehoa verkossa siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Sulautetut järjestelmät ja palvelintekniikat kannattaa viedä paikan päälle eli mahdollisimman lähelle näitä laskentatehoa vaativia kohteita. Siis verkon reunalle.
Normaali päivittäinen toiminta voi saada ihmiskehon latautumaan huomaamatta jopa 10 000 voltin sähkövirralla. Alle 3500 voltin purkaukset jäävät täysin huomaamatta. Ja kuitenkin jo sadan voltin purkaus riittää aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja erittäin herkille mikropiireille.
Piikarbidin hyödyntäminen tehojärjestelmissä on tulossa uuteen vaiheeseen. Huomiota kiinnitetään nyt erityisesti järjestelmien kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kytkinkomponenttien luotettavuuteen ja uusiin hilaohjaustekniikoihin, kerrotaan tuoreen ETNdigi-lehden artikkelissa.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.
Palvelinkeskusten kannattaisi hyödyntää pysyväismuistia tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvien sovellusten pullonkaulojen poistamiseksi ja suorituskyvyn parantamiseksi. Hyperkonvergoituun arkkitehtuuriin perustuva NVDIMM-moduuliratkaisu tarjoaa tähän tehokkaan välineen.
Teholähde on jokaisen sähkölaitteen olennainen osa. Laitteiden monimutkaistumisen myötä, elektroniikasta on tullut yhä herkempää, mikä tarkoittaa korkeampia vaatimuksia teholähteen suunnitteluun ja testaukseen. Yksi tärkeimmistä testeistä on teholähteen säätöpiirin stabiilisuuden varmistaminen.
Tehomuunnoksissa hyötysuhteella on suuri merkitys tänä päivänä, sillä jokaisen hukatun watin katsotaan osaltaan lisäävän ilmaston lämpenemistä ja loppukäyttäjän käyttökustannuksia. Tehomuuntimien perinteinen piipohjaisiin puolijohteisiin perustuva teknologia on saavuttanut suorituskyvyn osalta vakiintuneen tasonsa. Uudet laajan kaistaeron teknologiat, jotka perustuvat piikarbidiin ja galliumnitridiin, ovat osoittautumassa hyötysuhteeltaan paremmiksi.
Normaali päivittäinen toiminta voi saada ihmiskehon latautumaan huomaamatta jopa 10 000 voltin sähkövirralla. Alle 3500 voltin purkaukset jäävät täysin huomaamatta. Ja kuitenkin jo sadan voltin purkaus riittää aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja erittäin herkille mikropiireille.
Piikarbidin hyödyntäminen tehojärjestelmissä on tulossa uuteen vaiheeseen. Huomiota kiinnitetään nyt erityisesti järjestelmien kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kytkinkomponenttien luotettavuuteen ja uusiin hilaohjaustekniikoihin, kerrotaan tuoreen ETNdigi-lehden artikkelissa.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
