Monien unelma olisi ajaa paikasta A paikkaan B ilman minkäänlaista ponnistelua, vähän Ritari Ässän K.I.T.T.-auton tyyliin. Nykyaikaiset autot lähestyvät yhä enemmän näitä tulevaisuuden visioita, ja erilaisilla anturitekniikoilla on tässä tärkeä rooli. Yksi lupaavimmista näistä on lidar.
Teholähde on jokaisen sähkölaitteen olennainen osa. Laitteiden monimutkaistumisen myötä, elektroniikasta on tullut yhä herkempää, mikä tarkoittaa korkeampia vaatimuksia teholähteen suunnitteluun ja testaukseen. Yksi tärkeimmistä testeistä on teholähteen säätöpiirin stabiilisuuden varmistaminen.
SIMO-arkkitehtuuriin perustuva tehonhallinta auttaa kutistamaan älykellon vaatiman tehonsyötön pienempään tilaan paremmalla hyötysuhteella. Sen ansiosta Maximin MAX77654-tehonhallintapiiri tuottaa enemmän tehoa pienemmässä koossa, mikä pidentää kellon toiminta-aikaa ja mahdollistaa pienemmän laitetoteutuksen.
Sähköautojen ja lataushybridien akkujärjestelmät tarvitsevat hallintajärjestelmän, joka voidaan toteuttaa joko modulaarisena tai kennokohtaisena. Tämän BMS-järjestelmän ytimenä ovat kennojen mittaukseen ja sisäiseen viestintään tarvittavat mikropiirit. Niiden rakenteisiin kuitenkin kaivattaisiin koko toimialan kattavia standardeja.
Tehomuunnoksissa hyötysuhteella on suuri merkitys tänä päivänä, sillä jokaisen hukatun watin katsotaan osaltaan lisäävän ilmaston lämpenemistä ja loppukäyttäjän käyttökustannuksia. Tehomuuntimien perinteinen piipohjaisiin puolijohteisiin perustuva teknologia on saavuttanut suorituskyvyn osalta vakiintuneen tasonsa. Uudet laajan kaistaeron teknologiat, jotka perustuvat piikarbidiin ja galliumnitridiin, ovat osoittautumassa hyötysuhteeltaan paremmiksi.
Monet perinteiset ja historiallisesti toimiviksi todetut suojausmenetelmät – esimerkiksi diodit, sulakkeet ja TVS-komponentit – säilyttävät edelleen asemansa perustason ratkaisuna, mutta ne ovat usein hyötysuhteeltaan kehnoja, suurikokoisia ja huoltoa vaativia. Aktiiviset, älykkäät suojauspiirit lupaavat enemmän.
Pyrkimys lyhentää vasteaikoja ja pienentää energiankulutusta dataliikenteessä aiheuttaa painetta lisätä laskentatehoa verkossa siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Sulautetut järjestelmät ja palvelintekniikat kannattaa viedä paikan päälle eli mahdollisimman lähelle näitä laskentatehoa vaativia kohteita. Siis verkon reunalle.
Normaali päivittäinen toiminta voi saada ihmiskehon latautumaan huomaamatta jopa 10 000 voltin sähkövirralla. Alle 3500 voltin purkaukset jäävät täysin huomaamatta. Ja kuitenkin jo sadan voltin purkaus riittää aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja erittäin herkille mikropiireille.
Piikarbidin hyödyntäminen tehojärjestelmissä on tulossa uuteen vaiheeseen. Huomiota kiinnitetään nyt erityisesti järjestelmien kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kytkinkomponenttien luotettavuuteen ja uusiin hilaohjaustekniikoihin, kerrotaan tuoreen ETNdigi-lehden artikkelissa.
Sähköauton akuston tilaa täytyy valvoa jatkuvasti. Jaetun akunhallintajärjestelmän voi toteuttaa Trackwisen taipuisilla IHT-piirilevyillä. Se säästää sekä järjestelmän painoa että kustannuksia.
5G-modeemin muistille asettuu erilaiset vaatimukset sen mukaan, onko kyseessä solujen välillä liikkuva kännykkämodeemi vai samaan tukiasemaan jatkuvasti liittynyt reititin. Winbondilla on juuri sopiva ratkaisu 5G-reitittimeen.
Jo reilun vuoden ajan olemme eläneet koronapandemian aikaa. Kriisi on nostanut automaation uudelle tasolle. Cobotit eli yhteistyörobotit ja mobiilirobotit ovat pandemiassa todistaneet arvonsa.
IEEE:n uusin PoE-standardi antaa mahdollisuuden syöttää entistä enemmän tehoa Ethernet-laitteille verkon kautta. Standardin bt-versio hyödyntää Ethernet-kaapelin kaikkia neljää paria ja antaa mahdollisuuden syöttää datan ohella käyttötehoa laitteille jopa 71,3 wattia.
Langaton lataaminen on kätevää ja siihen on olemassa suosittu Qi-standardi. Sen rinnalle on nousemassa NFC-lataus, joka sopii paremmin pienitehoisten laitteiden lataamiseen.
Sähköautojen innovatiivinen teknologia on johtamassa liikkumisen mullistukseen, mutta niiden laajamittainen yleistyminen tuo mukanaan uusia teknologisia haasteita. Yhtenä tärkeänä esimerkkinä tällaisista ovat latausasemat. Haasteena on seuraavien viiden vuoden aikana rakentaa maailmanlaajuinen verkosto, joka vapauttaa sähköautoilijat latauksen kestävyyden ja matkan pituuden aiheuttamasta epävarmuudesta ja takaa, että lataaminen onnistuu matkan varrella millä tahansa latausasemalla. Suuret latausasemaverkostot tulevat levittäytymään yli Euroopan, mitä kehitystä tullaan tukemaan myös osana taloudellisia elvytysratkaisuja.
Itsenäisesti ohjautuvat automaattitrukit tuovat helpotusta pakettien käsittelyyn verkkokauppojen jakelukeskuksissa. Niiden akkujen lataamisessa ollaan siirtymässä langattomaan tehonsyöttöön, joka mahdollistaa myös sekvenssimuotoisen latauksen tavaroiden käsittelyn aikana.
Elektroniikan suunnittelijat ovat usein haluttomia harkitsemaan sovelluskohtaisesti räätälöityjä liitäntäratkaisuja ennen kuin on selvää, ettei muita vaihtoehtoja juuri ole. Tämä johtuu suurelta osin yleisestä näkemyksestä, että sovelluskohteeseen räätälöidyt liittimet ovat kalliita ja että kustomointi tuo projektiin kohtuuttomia viiveitä. Lisäksi usein katsotaan, että vain yhteen valmistajaan luottaminen on riskialtista. Näillä kolmella yleisellä käsityksellä on vain vähän tai ei lainkaan todellista perustaa, vakuuttaa liitinvalmistaja Nicomaticin Phil McDavitt.