SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Isot merialukset eivät ole aiemmin voineet hyödyntää sähköakkuja samassa mittakaavassa kuin pienemmät, sillä akkujen teho ei ole riittänyt. Suomalainen teknologiayhtiö Protacon toimittaa Rauma Marine Constructionille ratkaisun, jossa propulsion kokonaisteho on yli 3 megawattia.
Kiina on noussut nopeasti robotiikan hyödyntämisen ykkösmaaksi, kertoo alan järjestö. International Federation of Roboticsin mukaan robottien myynti kasvaa maassa keskimäärin 15-20 prosenttia vuodessa.
Silicon Labsilla on kosketusohjainten TouchXpress-perhe, jolla erittäin vähävirtainen kosketus voidaan tuoda nopeasti monenlaisiin sulautettuihin sovelluksiin, kuten kodin laitteisiin, lääketieteen instrumentteihin ja vaikkapa valaistuksen ohjaamiseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä Texasin ja eteläkorealaisesta Hanyangin yliopistosta ovat kehittäneet high-tech-lankoja, jotka tuottavat sähköä, kun niitä venytetään tai kierretään. Tutkijoiden ”twistron” langat on kierretty hiilinanoputkista vahvoiksi, kevyiksi ja joustaviksi kierteiksi.
2700 milliampeerituntia, arvioi 9to5mac-sivusto Applen tulevan iPhone 8:n akun kapasiteetiksi. Akku ei ole kovin iso nykymittapuulla, mutta selvästi iPhone 7:n akun 1960 milliampeeritunnin varauskapasiteettia suurempi.
Houstonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekniikan, jolla magnesiumakkujen katodin varauskyky paranee merkittävästi. Innovaation ansiosta magnesiumakun kapasiteetti kasvaa kaksinkertaiseksi nykyisiin litiumioniakkuihin verrattuna.
Vuoden 2017 alussa astui voimaan uusi sähköturvallisuuslaki, joka toi kevennyksiä tieliikenteeseen tarkoitettujen sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaan. Nyt vanhan polttomoottoriauton muuntaminen sähköautoksi käy aiempaa helpommin.
Israelilainen Nano Dimension on kehittänyt piirikorttien 3D-painokonetta jo vuosien ajan. Nyt yhtiö kehuu saaneensa beeta-ohjelman valmiiksi ja aloittavansa DragonFly 2020 Pro -painokoneen kaupallisen myynnin.
Jos wifi-reitittimesi on tämän hetken kuuminta tekniikkaa, sen takakannessa lukee 802.11ac. Uusi ax-standardi on jo tuloillaan. Broadcom on esitellyt ensimmäiset uutta tekniikkaa tukevat piirisarjansa. Tuotteissa ne ehtinevät myyntiin jo joulumarkkinoille.
Nokia, Ericsson ja Huawei kärsivät muiden valmistajien tavoin hiljaisista tukiasemamarkkinoista. Onneksi hieman parempaa on luvassa. 5G-laitteista tulee kymmenien miljardien liiketoimintaa, kunhan jaksaa odottaa.
Nokia kehittää robottilennokeista oikeaa liiketoimintaa sekä yrityksille että militaarikäyttöön. Nyt tulevien lennokeiden nimikin on selvillä. Nokia on jättänyt EU:n patenttivirastolla hakemuksen lennokkien rekisteröidystä nimestä. Nimi on OVNI.
Über mainitaan aina digitalisaation edelläkävijänä. Uusi palvelu on muuttanut peruuttamattomasti taksin käyttöä eri puolilla maailmaa. Mutta powerpoint-esitysten lempilapsella on ongelma: se ei tuota rahaa ja kerätyt varat vähenevät koko ajan. Aivan vielä kirstunpohja ei toki näy.
Argonne National Laboratoryn tiedemiehet ovat kehittäneet huolellisesti kootetuista molekyyleistä koostuvan akun, joka on suunniteltu olemaan sähkökemiallisesti erityisen vakaita. Tavoitteena on, että uuden materiaalin ansiosta akku ei menettäisi energiaa ei-toivotuille reaktioille.
GitHub tunnetaan palveluna, jossa monen ohjelmiston lähdekoodeja säilytetään ja jaetaan. Ensi vuoden alussa GitHub täyttää jo 10 vuotta. Miljoonan koodivaraston raja rikkoutui jo kesällä 2010.
Teollisuuden näytöissä on usein numeroita, jotka on toteutettu yksivärisinä ledeinä. Entä jos halutaan tuottaa numerot kahdella eri värillä? Tätä varten ROHM on kehittänyt maailman pienimmän kaksivärisen ledin.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
