Normaaleilla painotuotteilla resoluutio on tyypillisesti noin 300 pistettä tuumalla. Glasgow´n yliopistossa Skotlannissa on kehitetty tekniikka, jolla yhdelle tuumalle saadaan mahdutettua peräti satatuhatta pikseliä. Sille löytyy monenlaisia sovelluksia kaksi kuvaa sisältävästä painopinnasta jopa tiehään datan tallennukseen.
Plasmoninen eli rakenteellinen näyttöpinta koostuu nanokokoisista metallirakenteista, joista valo heijastuu eri tavoin riippuen valon suunnasta. Tämän ansiosta tekniikalla voidaan toteuttaa esimerkiksi erittäin tarkka näyttöpinta, joka voi heijastaa kahta eri kuvaa kerralla.
Tällainen nanopainopista voi olla tarkkuudeltaan tuhansi kertoja nykypainatuksia tarkempi. Lisäksi nanometallirakenteinen "näyttö" ei menetä värejään ajan kuluessa.
Professori Alasdair Clarkin mukaan tekniikalla voi olla hyvin monenlaisia käyttötapoja. Se voisi korvata hologrammit seteleiden varmennuksessa, sillä vastaavia painokuvia ei voisi muilla tekniikoilla tuottaa. On hankala väärentää sellaista, joihin ei ole olemassa korvaavaa tekniikkaa.
Tällainen painotuote voisi myös toimia pitkäikäisen tallennuksen välineenä. Nanometallirakenteelle voidaan tallentaa bittejä 1,46 gigabittiä yhdelle neliösentille. A4-kokoiselle pinnalle dataa sopisi näin jopa 900 gigabittiä.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
