Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Suositusta Raspberry Pi -korttitietokoneesta tuotiin tarjolle 5-versio lokakuun alussa. Korttia kehittävän säätiön mukaan uutuuden vastaanotto on ollut jopa odotettua positiivisempi. Korttia valmistetaan yli 70 000 kappaleen viikkovauhdilla ja tahti kiihtyy 90 000:een tammikuun loppuun mennessä.
TomTom ja Microsoft aikovat tuoda generatiivisen tekoälyn autojen navigiointiin. Ideana on, että kuljettajat voivat keskustella luonnollisesti ajoneuvonsa kanssa ja pyytää tekoälyllä toimivaa avustajaa navigoimaan tiettyyn paikkaan.
Elisa kertoo, että sen vuonna 2004 toimintansa aloittanut 3G-verkko on poistunut käytöstä ja sen taajuudet on käytetty toimivampien 4G- ja 5G-verkkojen parantamiseen. 3G muistetaan erityisesti siitä, että se toi 2000-luvun alussa netin suomalaisten puhelimiin.
Viron elektroniikkateollisuus on jopa kasvanut viime vuosien kriiseistä huolimatta, mutta jatkossa kasvun esteenä on sama ongelma kuin Suomessa: pula osaajista. Maan elektroniikkateollisuusliiton toimitusjohtaja Arno Kolk yksi alan haasteista on pula insinööreistä ja muista elektroniikan osaajista, mikä saattaa tulevaisuudessa hidastaa alan kehitystä.
Nokia halua luoda lennokeista kasvavaa liiketoimintaa Pohjois-Amerikassa. Yhtiö on laajentanut kumppaniohjelmaansa nopeuttaakseen Drones-as-a-Service -liiketoiminnan kasvua.
Suomalaisen SaaS-liiketoiminnan mittakaava on kasvanut nopeasti miljardiluokkaan. 100 suurimman SaaS-yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on jo lähes 1,6 miljardia euroa ja kasvuvauhti merkittävästi nopeampaa kuin suomalaisyrityksillä keskimäärin.
Älyrakennukseksi kutsutaan jo sellaista, joka tunnistaa käyttäjien läsnäolon ja osaa säätää esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytysenergiaansa tarpeen mukaan. Vieläkin suurempaan säästöön päästään, mikäli järjestelmä osaa hyödyntää koneoppimista ja optimoida kulutusta tekoälyn avulla.
HDMI-väylän tuntevat useimmat, mutta yleensä sen yhteydessä käytetään HDCP-protokollaa. Sitä käytetään salaamaan tekijänoikeudella suojattua digitaalista sisältöä. Intelin kehittämä protokolla suojaa tekijänoikeuksia, mutta voi aiheuttaa yhteensopivuusongelmia vanhempien laitteiden kanssa.
Samsung on esitellyt uuden kannettavan SSD-aseman, Portable T7 Shield -mallin kapasiteetti on jopa kaksi teratavua, mutta painoa levyllä on vain 98 grammaa. Tämä tarkoittaa, että grammalle Samsungin uusinta levyä sopii dataa lähes 21 gigatavua.
STMicroelectronics on esitellyt uuden sukupolven VCSEL-laseriin pohjaavan lentoaikaa mittaavan ToF-anturin, jonka kantama pitenee edellisen polven 170 sentistä 285 senttiin asti. Samalla anturin tehonkulutus kuitenkin laskee selvästi.
Suomalainen IQM Quantum Computers tunnetaan kvanttitietokoneistaan, joita on jo myyty korkeakouluihin. Nyt yhtiö käynnistää toiminnan Yhdysvalloissa. Osana Amerikan valloitusta se alkaa kehittää seuraavan sukupolven kvanttiprosessoreita Berkeleyn yliopiston kanssa.
Lounea kertoi tänään, että suomalainen tubettaja ja Twitch-striimaaja Justus ”Rauski” Jokinen striimaa ensimmäisenä maailmassa 40 gigabitin sekuntinopeudella. Nopeus perustuu 50G PON -tekniikan kaupallisen käytön aloittamiseen. Tämä nostaa nettinopeudet maailman mittakaavassakin täysin uudelle tasolle, Lounea hehkuttaa.
Tutkijat USA:n puolustusministeriön alaisessa Oak Ridge National Laboratory:ssa (ORNL) ovat kehittäneet uuden lähestymistavan kiinteän elektrolyytin akkujen, eli SSB-akkujen suunnitteluun, jossa huomioidaan mekaniikan rooli. Heidän Science-lehdessä julkaistu tutkimuksensa korostaa, kuinka fyysiset voimat, kuten stressi ja rasitus, vaikuttavat akkujen suorituskykyyn ja käyttöikään.
Intel lanseerasi eilen AI everywhere -tapahtumassa laajan joukon uusia tuotteita, joiden myät yhtiö siirtyy virallisesti tekoälyaikaan prosessoreissaan. Tavoite on kova: tehokas tekoälypäättely aiotaan tuoda ihmisten työpöydille ja samalla Nvidian CUDA-arkkitehtuuri halutaan korvata AI-mallien kouluttamisessa.
Suomessa rakennetaan nyt kuituyhteyksiä ennennäkemätöntä vauhtia, mutta valokuitumaana olemme jäljessä oikeastaan kaikkea muuta Eurooppaa. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kauniston mukaan syy tähän löytyy maamme historiasta. Syyllinen on suoraan sanottuna Nokia.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?