SiTimen Titan-alustan MEMS-resonaattorit mullistavat 4 miljardin dollarin resonointikomponenttien markkinan. Ne ovat jopa seitsemän kertaa kvartsia pienempiä, mutta samalla kestävämpiä, energiatehokkaampia ja helpompia integroida. Älykelloista lääkinnällisiin implantteihin, IoT-laitteisiin ja Edge AI -sovelluksiin Titan avaa laitevalmistajille uusia mahdollisuuksia suunnitella aiempaa pienempiä, älykkäämpiä ja luotettavampia tuotteita.
Sony on ilmoittanut lopettavansa CCD-kuvakennojen valmistuksen vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä päätös merkitsee hyvin pitkälle sitä, että CCD tekniikkana kuolee pois. Jäljellä on enää muutama valmistaja.
Nokia Networksin teknologiajohtaja Hossein Moiin ei usko 5G-tekniikan nopeaan markkinoilletuloon. Esimerkiksi 5G:lle sopivista taajuuksia ei ole käytössä ennen vuotta 2019. - Standardointityökin on vasta alkamassa, sanoo Moiin Mobile World Liven haastattelussa.
Fujitsu Laboratories on kehittänyt WebOS-tekniikan, jonka avulla älypuhelimet voidaan autoaattisesti liittää erilaisiin oheislaitteisiin ja antureihin riippumatta siitä, mitä käyttäjärjestelmää älypuhelimessa ajetaan.
Atmel on yksi tunnetuimmista ARM-ohjainpiirien toimittajista. Nyt Atmel sanoo kehittäneensä alan vähävirtaisimman Cortex-M-ytimeen pohjaavan ohjainpiirin. Sen avulla esimerkiksi nappiparistopohjaisen laitteen käyttöikä pitenee vuosista vuosikymmeniin.
Helsingin Konalassa toimiva Canatu on julkistanut läpinäkyvän, johtavan kalvomateriaalin, jota yritys kehuu maailman ohuimmaksi. Nanonupputekniikkaan perustuvan kalvon paksuus on vain 23 mikronia.
Guthub on yksi tunnetuimmista webin ohjelmistojen versioarkistoista. Viimeiset neljä päivää palvelu on ollut rankkojen palvelunestohyökkäysten kohteena. Jäljet johtavat Kiinan valtiolliseen kybersodankäyntiyksikköön.
Kaikki me toivomme työyhteisöltämme ketteryyttä. Kukapa ei haluaisi sujuvaa työskentelyä, nopeaa reagointia muutoksiin ja “lennossa” syntyviä innovaatioita? Ohjelmistoteollisuudessa tästä mallista on jopa tullut uusi standardi: melkein kaikki uudet softafirmat on rakennettu täysin ketteriksi, ja uuden sukupolven ohjelmistoinsinöörit eivät välttämättä mitään muuta menetelmää tunnekaan. Suomen IT-alalla ketteryys on hyvin arvostettu ja tarjolla on paljon tietoa ja kokemusta.
Kun valitsee teholähdettää sovellukselleen, kannattaa olla silmä tarkkana. Joitakin powereita mainostetaan suurilla antotehoilla, jotka eivät käytännössä pidä paikkaansa.
Esineiden internetiin liittyvien laitteiden pitäisi tulla toimeen mahdollisimman pienellä virralla. Amerikkalaisyritys on kehittänyt torium-pohjaisen nanoreaktorin, josta riittää virtaa IoT-laitteella lähes 700 vuodeksi.
Itsestään ajavasta autosta ajatus lentää nopeasti lentokoneen tapaisiin autopilotteihin. Audi suunnittelee nyt sellaista tuleviin malleihinsa. Sen rakentaa autojen elektroniikkajärjestelmiä kehittävä Delphi seuraavan kahden vuoden aikana.
Kuten viime viikolla jo uutisoitiin, Philips luopuu valaisinledien liiketoiminnastaan. Hollantilaiskonserni myy Lumileds-nimellä toimivan ledikomponentteihin keskittyneen Lumiledsin 3,3 miljardilla dollarilla GO Scale Capital -rahastolle.
Uudenkaupungin autotehtaan tuotanto laajenee merkittävästi. A-sarjan mersujen lisäksi tehtaassa on tarkoitus valmistaa Porchen hybridimallisia Cayenne-maastureita.
Espanjalaistutkijat ovat patentoineet tekniikan, jonka avulla datayhteys älypuhelimesta tukiasemaan nopeutuu jopa 10-kertaiseksi. Kyse on erikoisvalmisteisesta takista, johon on upotettu antenneja kasvattamaan uplink-yhteyden nopeutta.
Nürnbergissä vuosittain järjestettävä Embedded World on noussut sulautetun tekniikan käsrkitapahtumaksi maailmassa. Tämän osoittavat luvut viime viikon takaisilta messuilla. Messuvieraita tapahtumassa oli yli 25 500.
Intelin sulautettuihin sovelluksiin vuonna 1980 esittelemä 8051-mikroprosessori voi edelleen olla suosituin suoritin, kun kaikki mahdolliset laitteet lasketaan yhteen. Digital Core Design sanoo kehittäneensä 8051-prosessorin, joka on peräti 29 kertaa alkuperäistä nopeampi ja suorituskykyisempi.
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
Commodore 64 Ultimate on ehkä täydellisin nostalgialevyke, jonka 2020-luvun retrobuumi on meille toistaiseksi tarjonnut. Se näyttää Commodorelta, kuulostaa Commodorelta ja toimii Commodorena – koska se pitkälti on Commodore. Uusi laite perustuu AMD Xilinx Artix-7 -FPGA:han, joka jäljentää alkuperäisen emolevyn logiikan piiritasolla. Mutta mitä enemmän speksejä selaa, sitä selvemmin nousee esiin yksi kysymys: miksi kukaan tarvitsee tätä?
Kun suurteholaskennan (HPC) työkuormat monimutkaistuvat, generatiivinen tekoäly sulautuu yhä tiiviimmin moderneihin järjestelmiin ja lisää kehittyneiden muistiratkaisujen tarvetta. Vastatakseen näihin muuttuviin vaatimuksiin ala kehittää uuden sukupolven muistiarkkitehtuureja, jotka maksimoivat kaistanleveyden, minimoivat latenssin ja parantavat energiatehokkuutta.
