Ruotsin johtavan tietovuotoihin erikoistuneen Defentryn keräämän datan perusteella useamman kuin joka kolmannen (37 %) suomalaisen sähköpostiosoite ja salasana löytyvät hakkereiden suosimasta pimeästä verkosta. MySafety on avannut Hakkeroitu.fi-palvelun, jossa voi tarkistaa, ovatko henkilökohtaiset tiedot vuotaneet nettiin.
MySafety muistuttaa, että nettirikollisuus ja identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet merkittävästi koronaepidemian aikana ja kuluttajilla on akuutti tarve suojautua niitä vastaan. Lisääntyneen tietoisuuden lisäksi suojautumiseen tarvitaan konkreettisia työkaluja. Tähän tarpeeseen maksuton Hakkeroitu.fi-palvelu vastaa.
Defentryn datasta ilmenee, että suomalaisten käyttämistä sähköpostiosoitteista pimeästä verkosta löytyy salasanoineen eniten gmail-osoitteita, toiseksi eniten hotmail-osoitteita ja kolmanneksi eniten live-osoitteita.
Tietojen vuotaminen nettiin tarkoittaa, että henkilön käyttämä palvelu, esimerkiksi verkkokauppa, on joutunut tietomurron uhriksi, jolloin henkilökohtaiset tiedot kuten sähköpostiosoite ja salasana ovat vaarassa joutua rikollisten käsiin. Jos salasana vuotaa nettiin ja rikollisten käsiin, saatetaan samalla salasanalla päästä käsiksi myös kuluttajan käyttämiin muihin palveluihin ja niissä oleviin tietoihin.
- Tästä syystä on erittäin tärkeää, että käytämme kaikissa palveluissa eri salasanoja, jolloin niitä kaikkia ei pystytä murtamaan kerralla. Salasanat kannattaa tehdä vahvoiksi, koska niitä on huomattavasti vaikeampi murtaa kuin lyhyitä yksinkertaisia sanoja ilman erikoismerkkejä, sanoo mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund.
Hakkeroitu.fi-palvelu selvittää, löytyykö testin tekijän henkilökohtaisia tietoja tietokannasta, johon on koottu nettiin vuotaneita ja varastettuja tietoja useista eri lähteistä. Defentryn tietokanta koostuu yli 10 500 000 000 dokumentista.
– Varastetut henkilötiedot leviävät nopeasti eri kanavien ja foorumien kautta, ja tietokantaan lisätään jatkuvasti sekä uusia että vanhoja tietovuotoja. Henkilökohtaisten tietojen valuminen nettiin kannattaa tarkistaa säännöllisesti esimerkiksi tekemällä uusi sähköpostihaku Hakkerointi.fi-palvelussa. Hyvä tarkistusväli on joka kolmas kuukausi, suosittelee Fagerlund.
Kuva: Kaur Kristjan, Unsplash